Rakas Harjoituspäiväkirja

Rakas harjoituspäiväkirja,

Muistan kun joskus 7-vuotiaana, kirjoittamaan opittuani, halusin päiväkirjan. Taisin kirjoittaa siihen noin neljänä päivänä, jonka jälkeen se olisi jäänyt lipaston päälle pölyttymään, ellei äiti olisi pyyhkinyt pölyjä. Yritän parantaa tästä. Kirjoitan 7 päivää harjoituspäiväkirjaa, ja sitten… olen varmaan jo kyllästynyt. (toim. huom. Koska nettini on ollut poissa pelistä koko viikon, julkaisen jokaisen päivän nyt samalla kertaa)

Perjantai:

1: Juoksu - mäkivedot vk2 3x15’ /10’ + alkuverkka 22’ ja loppuverkka 73’ = 2h 40min 30km / 1020m

-”Ekassa vedossa pohkeet ei toiminu yhtään, tokassa vedossa reidet ei toiminu yhtään, kolmannessa (ja loppuverkassa) kaikki toimi ja oli jäätävä kulku. Elimistöni ei ilmeisesti ole sopeutunut liian alhaisiin korkeuksiin. Palautukset kans ylämäkeen”

2: Pyöräily 1h 20min 27km

-”Hyödyttömyysliikuntaa. Pyöräilin kielitoimistolle, joka oli kiinni, ja mutkan kautta takaisin”

Lauantai:

1: Vaellus 4h 45min 28km / 1400m

-”Oli muuten ehkä hienoimmat 4h 45min, jotka olen elämäni aikana yksinäni viettänyt”

2: Juoksu 21’ 4km + Koordinaatio 10’ + (tukilihas)Kuntopiiri 45’

-”Lähestulkoon legendaarinen harjoitus. Onko muuten soveliasta sanoa (huutaa) naiselle, että hyvät tukilihakset! ??”

Sunnuntai:

1: Pyöräily 32’ 10km + Juoksu 7’ 1km + Suunnistus vk1-vk2 32’ 5,5km + Juoksu 23’ 4km + Pyöräily 1h 40min 34km = 3h 15min / 910m

-”Kurkocuppia muistisuunnistuksena. Rasteilla kartta. Tykkäsin kyllä kovasti. Muistisuunnistus on muuten äärettömän fyysinen harjoitus, koska suunnistamiseen ei kulu aikaa lainkaan. Pyörällä kunnon maaseutukierros: Monachil - Barrio de Monachil - Cajar - La Zubia - Gojar - Dilar - Otero - Ahmedilla - Armilla - Granada - Huetor Vega - Monachil”

Illaksi suunnitellun harjoituksen korvasin seuraavanlaisella setillä: CB Granada - Xacobeo Blu:Sens paikan päällä ja siihen päälle Sevilla – Valencia yhdessä Granadan miljoonista cervecerioista. 4 rundia tapaksia siihen kylkeen. Olé!

Maanantai:

1: Juoksu 35’ + Koordinaatio 30’ + Mäkiloikat 10’ + Juoksu 5’ + Kuntopiiri 30’ = 1h 50min 10km

-”Motivaatio päiväkirjan kirjoittamiseen alkaa selvästi laskemaan”

2: Juoksu 1h 58min 18km / 900m

-”Aika tiukkaa nousua oli paikoitellen, näin kai voi sanoa, jos 4km matkaan saa kulumaan 35min, vaikka yhtään kävelyaskelta ei ottaisikaan. Oli muuten lämpimin päivä sitten marraskuun lopun”

3: Uintia ja vesijumppaa 20’

-”Talosta meni illalla taas vaihteeksi sähköt, joten kotona virikkeet oli kovin vähissä. Onneksi uimahallilta löytyi. Uinnin päälle porealtaassa lilluskelua ja kunnon löylyt saunassa, ekat sitten joulun. Teki muuten hyvää. Illalla nukkumaan mennessä sähköt (ja lämpö) oli edelleen poissa. Hengitys höyrysi ja fiilis oli kuin telttailemassa olisi ollut. Aamulla kymmenen aikaan saatiin taas virtaa koneeseen. Olé!”

Tiistai:

1: Kuntopiiri 20’ + Pyöräily 2h 57min 58km / 550m.

-”Tuli oikein hakemalla haettua tasaista profiilia reitille ja sehän onnistui. Toki viimeisessä ylämäessä kotiin palatessa löi hapot tiskiin”

Keskiviikko:

1: Juoksu 30’ + Koordinaatio 10’ + Kuntopiiri 20’ = 1h 6km

-”Hidasta löntystelyä ja lihasten herättelyä kovaa reeniä varten”

2: Juoksu – vedot vk2 8x800m /1’15’’-1.30’’ + verkat = 1h 13km

-”Hiekkatiellä. 4min lähtövälillä. 1500 metrissä. Joka toinen loivaan alamäkeen ja joka toinen loivaan ylämäkeen. Vähän väsyneet jalat, mutta paljon paremmat kuin aamulla. Kahden ekan jälkeen tuntui jaloissa siltä, että aloitin liian kovaa, mutta fiilis parani koko ajan. Viidennestä eteenpäin alko jo kulkea. Alanko dieselöitymään? Yritin vetää kovaa, mutta rennosti ja pakottamatta. Vetojen vauhdit kiihtyi loppua kohden, joten harjoitus onnistui täydellisesti.

3: Juoksu 41’ 8km

-”Kaupungin keskustassa city-kartalla. Reenin jälkeen kävin ostamassa uudet Addun kumit alle. Kyllä nyt kelpaa taas harjoittaa mieltä ja ruumista”

Torstai:

1: Karttavaellus 2h 45min 16km / 450m

-”Oli hienot suunnitelmat vaeltaa kämpiltä vuoristoon (5h ja 2000m nousua) ja tulla bussilla takas, mutta oli vuoden tähän mennessä synkin päivä. Hyvä jos ikkunasta näki ulos. Eli siis ei mahdollista. Illalla sateen lakattua lähimaastossa kartan kanssa käyrien ja keltaisten ihmettelyä”

Kunnon otatusta

On ollu taas semmosta ajoa koko viikonloppu, että siinä olis Thomas Rusiakkin ihmeissään. On meinaan uusi auto alla. Volvoa ei sitten ikinä enää saatukkaan mäen päälle, vaan se on kaput. Ei muuta kuin autovuokraamoon ja Henry Foordi viimoisiksi 40 päiväksi alle. Ja sitten paluulentoja varaamaan. Erona 300k+ Volvoon tässä autossa on jarrut ja se kiihtyy nollasta sataan.

Lauantaina oltiin maastojuoksukisoissa. Siinä Paavo Nurmi kääntyis haudassaan, jos tietäisi mitä kaikkea tänä päivänä myydään maastojuoksun nimellä. Lauantain skaba oli vähän niinkuin nää sm-maastot nykyään, vaikken niissä oo koskaan ollutkaan. Suht kovapohjanen ruoho-hiekkarata ja korkeuseroa noin nolla metriä.

6,4 kilomeetterin matkalle kello otatti ajaksi 20.05. Se on ittelle merkki siitä, että oikeeseen suuntaan ollaan menossa. Kovien suhteen on kumminkin vielä tullut pidettyä kynttilää vakan alla. Misukaan ei enää juossut karkuun, vaan oli maalissa tappituntumalla, edessä tosin, vielä ;) Radalla oli yhteensä 13x 180astetta mutkaa, jotka jonnin verran varmasti hidasti menoa, mutta oli kyllä rintti-suunnistajan kyvyt arvossaan niissä mutkissa. Ekoilla kierroksilla tuli ohitettua porukkaa huolella. 15metriä ennen mutkaa alkoi hidastamaan niin, että mutkan kohdalla vauhti oli melkein minimissä ja sitten siitä käänsi näin ja sisäkurvista ohi. Ja sitten taas kiihdyteltiin. Juan Antonio Ruiz Navarrolle ei silti pystynyt vastaamaan, vaan puolisen minuuttia tuli käkeen. Se aika monesti voittaa nää tän seudun juoksut, jos ei marokkolaiset oo viivalla. Viime vuonna meni puolikas 1.09. Saatto mennä 1.07:kin. Ei paskemmin 46-vuotiaalta hombrelta.


Tänään kunnon otatukseen lisättiin pari muuttujaa lisää. Sprintti-suunnistus ja 240m nousua 3,0km matkalle. Oli muuten hienoa. Rata tarjosi erittäin haastavia tehtäviä, vaikka fyysisyyttä olikin oikein hakemalla haettu. Jotain Guájar Faragüit:n kylästä kertoo se, että kartan mittakaava oli 1:2000 ja kartta näyttää tältä:


Tuli muuten kohteet jokseenkin nopeasti vastaan. Ihan hirveästi ei pystynyt välejä muistiin lukemaan. Tälläsia kun vetää pihtileimauksella ja ottaa vielä omalla kellolla väliajat siihen, niin on kyllä timantin kova, jos saa homman pysymään koko ajan edellä ja kaikki rasteilta lähdöt agressiivisina. Jotkut nimeltä mainitsemattomat saattoivat kuitenkin eksyä pidemmäksikin aikaa.

Alas 18:sta:

Rasti 19:

Kisaorganisaation kanssa syöpöttelemässä ja juopottelemassa:

Crafteista shortseihin on matkaa pelottavan vähän -jos edes sitäkään

Blogirintamalta ei mitään uutta. Sen miä vaan sanon.

Hyvät blogistiikkainsinörtit, skarpatkaa! Kulkekaan jaloin muistojen suolla, ylitse taistelkaa. Joulu on taas ja treenit sujuvat, intervall-blokkitkin vedetty siihen päälle. Hiihtoniilo meininkikin ollut päällä. Ei pitäisi enää oleman sulatushommia. Ja uutta pakkaspäivää siellä Suomessa kumminkin puskee. Dullstroom on sitten poikkeus.

Sen lisäksi, että OMA pitää Suomen yksinään mukana kaiken maailman mitalitilastoissa, tämä (nykyinen) tukkajumala on myös Suomen aktiivisin suunnistusblogin päivittäjä. OMAn viimeisin päivitys on kuitenkin päivätty 12.1. Täytyyhän niitä tilastojakin välillä kaunistella. Koska mitalitilastojen kaunisteleminen on meikäläisen osalta vielä avaamatta, tänään vastaan huutoon blogirintamalla. Koitan ensi kesänä auttaa sillä toisellakin sektorilla. Onhan nyt uusi vuosi, uudet kujeet. Viime vuonnahan jäi koko kauden avaus tekemättä. Comeback häämöttää kuitenkin jo mielessä. Valoa on taas Tiomilan yössä enemmän kuin koskaan ennen.

Meu deus!, meinasin unohtaa. Oltiin Mikon kanssa kolme päivää kaupungissa nimeltä Sevilla.
Siellä riittikin ohjelmaa ja hyvää keliä. Aurinko paistoi, ja lämpötilatkin huitelivat nylkkykelin lukemissa. Keskiviikkona käytiin kujuilemassa Sevilla-Barcelona, Copa del Rey. Oltiin aitiopaikalla katsastamassa Pepin pakenevaa hiusrajaa kun pelaajat astuivat bussista pihalle ja tein muutamia havaintoja näistä miljoonaluokan pallonpotkijoista. Ja aika samalta meiningiltä homma näytti kuin meidänkin piireissä.

Tuntia ennen kisapaikalle ja ekana katsomaan kentän kunto (mallikartta). Toisilla oli ipodin napit korvissa ja toisilla timantit. Pep istui bussin etupenkillä ja jutteli kuskin kanssa, niinkuin Peki ja Guru matkalla Smålantiin. Pepillä oli myös FC Barcelonan puvun takki. Homerillakin on aina Ankkurin puvun takki Tiomilalaivalla. Pepin takki taisi olla Armanin. En ole varma, mutta uskoisin kyllä, että Ankkurinkin iltapuvun takit on Armanilta, saattaa ne kyllä olla taattua Fruit of the Loom -laatuakin. Jokatapaukssa Leo istui takapenkillä Bojanin kanssa, niinkuin juniorit yleensäkin tekee, ja astui bussista ulos toiseksi viimeisenä. Bojanihan nyt juoksi ekana ulos bussista, ettei joutuisi jonottamaan sisäänkäynnin luona. Siinä välissä ulos tuli Busquets, joka löi päänsä bussin oveen, niinkuin Touko Erämaja Tiomila leirillä 2005. Viimeisenä ulos tuli apulaismanageri Tito Vilanova, joka tarkasti ettei kukaan ollut rankan matkan jälkeen jäänyt bussiin nukkumaan. Muutamalla pelaajalla (jätetään nimet mainitsematta) oli selvästi kiire toiletin puolella. Jännäkakkahan sieltä oli puskemassa kuin Gerard Pique kulmapotkuissa. Todennäköisesti oli aamulla seisovassa pöydässä vedetty parit munakokkelit ja nakit liikaa. Tai edellisenä iltana liikaa maltoa. Ennen ottelun alkua Tito keräsi porukan rinkiin ja veti ohjatun verryttelyn ja venyttelyn. Nämäkin olivat tuttuja liikkeitä Ankkurin oravapolku-saliharjoituksista viidentoistavuoden takaa. Tein myös muita osuvia havaintoja, mutta en nyt juuri satu muistamaan niistä sen enempää. Itse pelihän oli sinänsä aivan huikea kokemus. Hommahan oli ihan eri mittakaavassa. Kun näkee koko kentän näkee pelinkin ihan uudesta kulmasta, esim. kuinka kokonaisvaltaiseti Barcan peli perustuu Xaviin ja Iniestaan. Iniesta on muuten jumala, vähän niinkuin Mäksä Tiomilan pitkällä yöllä 2006. Messi on muuten vähän kuin Huovila, ei lopu vaihtoehdot kesken, se saattaa mennä suoraan tai kiertää, mutta silloin kun loppuu, niin pallo lähtee el illusionistalle. Pelin jälkeen Carles Puyol otti paidan pois. On muuten sen näkönen kaveri, et tanko nousee mut tanssi tökkii.

Menomatkalla peliin taksikuski heitti yhden ehkä parhaista kommenteista ikinä. Lueteltuaan jokseenkin jokaisen rakennuksen nimen ja tarinan matkan varrelta, vastaan tuli kovin mielenkiintoinen noin tuhatvuotiselta vaikuttanut holvikaarimuuri-hässäkkä. Kysyin sitten, notta mikäs tuo on. Taxidriver mietti hetken aikaa ja vastasi ponnekkaasti "Es un cosa historico". Aah, no shit, Sherlock.

Sevillassa tuli myös tietenkin suunnistettua. Siinähän on vissi ero. Muunmuassa tällaista reeniä tuli tehtyä:































































Nyt ollaan kumminkin jo takaisin kotona Monachilissa. Jälkipyykitkin on jo pesty. Volvo tosin ei ole. Se hyytyi eilisen matkan päätteeksi viimeiseen ylämäkeen, parin kilsan päähän koto-ovesta, mutta ehkä sekin sieltä vielä mäen päälle saadaan.
Sen pituinen se. Ilta yöhän kuljettaa, nyt nukkumaan.

Loppuun kuitenkin vielä vähän kuvasatoa. Lisää kuvia latailen taas TÄNNE heti aamutuimaan.
















ps. Tiina Lymi on OK