tiistai 17. kesäkuuta 2014

Hyvää kesää

Räntää sataa - morjes.

Jukolapukilta sain tänä vuonna risuja. Suunnistin ihan kohtuullisesti - virhettä yhteensä alle 2min, mutta alussa jäin jokseenkin pahasti massaan jumiin, ja eroa ykkösvälillä tuli jo reilu kolmonen, vaikka en virhettä tehnytkään. Fyysisesti oli pitkästä aikaa taas ihan mukava juosta, ja mukava olisi ollut puskea menemään, kun tilaa tuli. Mutta taas kerran vaihteeksi onnistuin telomaan itseäni. Vitosen jälkeen turvat, kylki paskaksi, ja loppumatka olikin sitten varsin kivualista könyämistä. Hessun (tuttu TV:stä) kanssa siellä laahustettiin ja höpötettiin menemään. Kaikesta huolimatta heti 12 rastin jälkeen koin hetken aikaa aivan maagisia fiiliksiä katseen hakeutuessa laskeneen auringon värjäämään horisonttiin Savolaisen järvimaiseman yllä. Näkymä oli jotain sellaista, jota itse en osaa sanoiksi pukea.

Jukola 2014

Yle Areenassa lähetys

Reittihärvelissä reitti


Olin alunperin suunnittellut tälle viikolle viikon mittaista välimenokautta, ja siitä suunnitelmasta on nyt varsin helppo pitää kiinni, koska kylki ei paljoa liikuntaa salli. Toivottavasti kuitenkin ensi viikolla pääsee takaisin jalkojen ääreen.

lauantai 14. kesäkuuta 2014

Hyvää Joulua

Ankkuri lähtee Jukolaan kova pää edellä.

Kakkosen ja ykkösen ykköset

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Synkkää

o.

Ei mihinkään -  ei kerralla mihinkään. Jos hetken aikaa näytti taas paremmalta Prismarastien aikoihin, niin sen jälkeen on ollu taas hyvin raskasta latua.

Prisman jälkeen kävin ottamassa tuntumaa Jukolan harjoitusmaastoihin ja tekemässä maastoanalyysiä niistä metsistä. Sen jälkeen olin nahka, tai ainakin jalat olivat loppu. Yritin palautella ja valmistautua Tampereen sprinttiin, mutta yritykseksi jäi. Olin niin tukossa päästä keuhkojen kautta varpaisiin, että hohhoijjaa. Hikinauhakin jäi kotia. Oli kyllä hieno ja vaativa sprinttirata. Alku meni hyvin, mutta sitten tein toudella ison virheen 6-7 välillä, jonka myötä peli oli selvä. Loppuverkassa huomasin, että olin samassa rytäkässä juossut kapean tonttivihreän yli. Kävin sitten hylkäämässä itseni, ja lähdin hakemaan Swagathista balsamia haavoille.

Sitten toivoin hetken aikaa pientä ihmettä ja jonkinlaista kulkua tämän päivän pitkälle matkalle, jossa meillä oli viimeinen Jukola-katsastus. Eipä siinä ihmeempiä ihmeitä ilmaantunut. Aamupalalla ruisleipäpari ei alkanut multiploitumaan, vaikka kuinka tuijotti. Suolla en pysynyt pinnalla, vaan upposin polvia myöden turpeeseen. Kisan jälkeen ABC:n lohialtaaseenkaan ei tullut täydennystä, vaikka kuinka pyöritteli kauhaa. Metsässä meno oli samaa tasaisen tappuavaa vauhtia alusta loppuun. Suunnistus sentään oli sujuvaa... Reitti täällä (gps).

Seuraavaksi Jukola. Lähdetään nauttimaan raikkaasta kesäyöstä. Sen jälkeen lepään viikon. En tee mitään (paitsi töitä). Sitten aloitan alusta.