sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Rostning

Määrällisesti ja tehollisesti vähän kovempaa harjoittelua on nyt pari viikkoa takana. Toki hyvinkin maltilla ollaan määrää nostettu, ja tehoja vielä maltillisemmin, mutta pieniä askelia eteenpäin. Hyvältähän tuo on tuntunut. Varsinkin tuollainen pidempikestoinen kestävyysharjoittelu on maistunut oikein maukkaalta. Välillä tosin korven keskellä pikkupoluilla mieleen on juolahtanut, että jos päätavoite on sprintissä niin riittäisikö lyhyempikin lenkki - tai ehkä ennemminkin, koska en haluaisi tulla lenkiltä lainkaan pois, olisiko hieman lyhyempi lenkki kokonaisharjoittelun kannalta järkevämpi ratkaisu. Ainakaan tämän päivän vk:ssa jalat eivät olleet tuoreimmat mahdolliset. Oli syynä sitten perjantain puntti tai eilinen reilu 2h juoksu pikkupoluilla (todennäköisesti molemmat), niin jokainen harjoitus on ollut nautintoa - ja kyllä se vk:kin meni aamulla juuri niinkuin piti, fiilis vain olisi voinut olla pare.

Kuten todettua, tehot ovat olleet varsin maltillisella tasolla. Mieli tekisi juosta vk2:sesta maksimin kautta pitkään sylkeen, mutta olen yrittänyt vielä pitää kynttilää vakan alla. Mutta kuten niin moni urheilija tietää - it's not so easy to take it easy. Kun Internetistäkin olen lukenut, että jotkut sen sijaan paahtavat jo kisoja eri puolilla maailmaa ja Portin vetää Sveitsiläisten kanssa Crescendoa. Omat reenit ovat olleet lähinnä tasoa Mellanrost, tosin viimeisen parin viikon aikana ohjelmaan on otettu vähän Mellanmörkiäkin - sen kovempaa paahtoastetta en ole vielä uskaltanut kropalle harjoituksissa tarjota. Mutta kaikki aikanaan, sillä aikaa on. Pääasia, että sentään kaapista löytyy extra mörkiä.


TV:ssä tuli aikaisemmin päivällä mainos vuoden sykähdyttävimmästä urheiluhetkestä. Veikkaan, että pari tuhatta Loimaalaista voittaa tän. Henkilökohtaisella tasolla asetetuista ehdokkaista ei yksikään sykähdyttänyt juuri sen enempää kuin tämän aamun harjoituskaan tuomiojärven ympäri. Sen sijaan, jos ei omia sykähdyksiä lasketa, mieleen nousee vuoden varrelta pari kolme tapahtumaa, jotka ovat jääneet mieleen. Koska sykähtämissarjassa ei (toivottavasti) jaeta kakkos- ja kolmossijoja, mainitsen vain sen sykähdyttävimmän. Se on Mäksän 6. sija MM-sprintissä.