tiistai 11. lokakuuta 2016

Soiro

Olen juossut tänä syksynä kaksi starttia metsässä. SM-viestin ja 25-Mannan. Kummastakaan en selvinnyt ehjänä pois.

SM-viestissä jalka tipahti kivenkoleen sillä seuraksella, että alaselässä jokin venähti ja toinen jalka meni melko lailla pois pelistä. Se oli sitten aika toispuolista vääntäytymistä loppumatka. Sain kuitenkin homman kuntoon noin viikossa fyssarilta saatujen jumppa/kuntoutusohjeiden avulla ja tietysti ahkeralla kuntouttamisella. Pääsin taas tekemään treenejä.

Kunnes tuli 25-Manna. Juoksin 4,9km mittaista 7-osuutta. Noin 3km kohdalla nilkka pyörähti ympäri kunnon rusahduksen kera. Jos olisi ollut henk. koht. kisa, niin olisin jäänyt sinne, mutta nyt kampesin itseni metsästä pois. Kisan jälkeen omien jalkojen (tai jalan) lisäksi piti ottaa käyttöön muut ihmiset (kiitos), mönkijä, pyörätuoli ja kepit. Sellainen vinkki, että kannattaa välttää ensiapuun joutumista Mannassa: ei jääpusseja, ei tulehduskipulääkettä, ei perkele – tai no just se. Koho ja kompressio sentään järjesty. Onneksi seuralaiset avitti.

Seuraavana päivänä jalka kesti jo varovaista askeltamista ja ajattelin, että ehkä vaan venähdys. Eilen kävin lääkärillä, joka totesi, että nivelside on todennäköisesti revennyt. MRI vielä loppuviikosta. Jos näin, niin juoksutaukoa 4-8 viikkoa ja nilkkatuki 4 viikoksi. Kävellä sentään saa tuen kanssa normaalisti ja pyöräilynkin aloittaa kait parin viikon päästä. Fyssarilta kuntoutussuunnitelma ja nilkkajumpat käyntiin. Sellainen syksyn huipennus tähän kohtaan. Onneksi kävely luonnistuu jo nyt yllättävän hyvin. Jäljellä olisi ollut 6 starttia PWT-kiertueella, mutta nyt täytyy tyytyä kisareportterin hommiin. Varmaan lyhyet ja hyväpohjaiset sprintit käyn kävelemässä läpi.


2 days after