Roadhouse Blues

Södertäljessä on tahkottu 3-4 päivää, riippuen siitä mikä viikonpäivä nyt on. Lunta oli vielä ekana päivänä, mutta toisena ei enää lainkaan. Takana on muun muassa 80min yö-reeni, joka vedettiin yhteislähdöllä ja reippaasti, ilman hajontaa. Tämän aamun 2h suunnistus, jossa haettiin vähän pitempiä välejä alle ja sitten kaikenlaista muuta. Huomenna ladotaan kovaa aamusta iltaan.

Alternativetissa oli mielenkiintoinen aprillipila. En osaa juuri ruotsia, joten lähinnä spekuloin, että mitä siinä saatettiin sanoa. Silti hetken aikaa tuuletin, että kyllä, juuri näin. Mutta aprilliahan se. Lamppuihin saisi kyllä tulla jotain rajoituksia. Kaikkein paras olisi, että palattaisiin takaisin 20W halogeeneihin ja siinä menisi raja. Toki kehitys kehittyy ja halogeenit eivät näinä päivinä enää ole energiataloudellisestikaan muuta kuin virtasyöppöjä, mutta mielestäni silti valoteholtaan aivan riittäviä yö-suunnistamiseen. No, ei se siitä lampusta oo kiinni, ainakaan vielä.

Kylkeen pientä pähkinää kauniiden ilmojen kunniaksi. Välit ovat tämän aamun harjoituksesta. Pistä kommenttia, mistä itse menisit ja mitä mieltä mikä on nopein. Tarjolla on 3 väliä. Ekat 3 karttaa ovat ilman vaihtoehtoja ja vikat 3 samat välit vaihtoehtojen kera. Kartta on 1:15000 ja käyräväli 5m.

Bad Sneakers

"...and a pina colada, my friend" Lauloi jo Steely Dan aikoinaan.

Myydään lenkkarit. Mallia Asics Kayano 14. Ne on nelisen kuukautta vanhat ja niillä on juostu pari tuhatta kilometriä. Välillä ne ovat siivittäneet omistajansa kelpo vauhtiin erilaisissa koitoksissa. Mutta eilen ne pettivät omistajansa totaalisesti hipposhallissa juostussa 5000m testissä. Aikaa kului puoli minuuttia suunniteltua enemmän, lähes 16minuuttia. Nuo perkeleet, vai olisiko vika sittenkin ollut omistajassa. Ei, tiedän sen. Vaikka oikein kovien reenien suhteen onkin vielä pidetty kynttilää vakan alla , niin kyllä sen kovempaa olisi pitänyt mennä, reilusti. Elimistö olisi antanut myöden, mutta jalat ei. Onneksi tässä on vielä kuukausi aikaa. Siinä ajassa ei pysty ihmeisiin, mutta siinä ajassa ehtii tekemään aika monta minuuttia maukkaa.

Hiihtokaudenkin sain sunnuntaina päätökseen, ja viikonlopun 100 km loppukirin ansiosta sain talven kokonaissaldoksi 300 kilometriä. Se on paljon mulle.
Perjantaina lähdetään 9 päiväksi kusemaan Södertäljen metsiin, ja siitä se kausi sitten pikkuhiljaa alkaa jo käynnistymäänkin, luoja tietää kuinka lumisissa merkeissä.
Marraskuun alustakin on vierähtänyt jo sen verran, että three down and three to go.

Waiting for the Sun

Viikonloppu vierähti kuin lentäen. Perjantaina vedettiin yö-reeniä simultaanilähdöllä. Ensimmäinen kunnon yö-reeni joulukuun jälkeen ja meno oli sen mukaista. Suunnassa oli vaikea pysyä ja muutaman pienen ässän päälle tuli yksi vähän isompikin tehtyä. Kompassia ois voinu vilkuilla vähän tarkemmin tyhjillä alueilla.

Lauantaina jouduin keskeyttämään vaelluksen otettuani yhteen piikkilangan kanssa. Onneksi autokyyti sattui olemaan sadan metrin päässä. Ja vielä suuremmaksi onneksi sääret tuntui illalla jo ihan hyviltä kun loikittiin ja juostiin mäkeä ylös alas.

Sunnuntaina päästiin ottamaan kunnolla tuntumaa maastoon. Jyväskylässä maastoon ei oo pahemmin ollut asiaa ja sen kyllä huomasi. Kun pohja oli rikkonainen ja avokalliot liukkaita ei juoksemisesta meinannut tulla mittään. Aika paljon meni kyllä energiaa hukkaan pelkkään pystyssä pysymiseen. Suunistus sujui kohtuullisesti. Yhteensä 7,8km radoilla virhettä tuli parisen minuuttia. Pääosan ajasta homma oli hyvin hanskassa, mutta pientä ajatuksen karkailuakin oli välillä havaittavissa. Ja jotta jotain osumaa sai tällekin päivälle, niin loppuverkan aikana testasin rintapanssarini kestävyyttä iskemälle sen täydellä voimalla johonkin maassa maanneeseen mättääseen. Ilmat pihalle, mutta ei mitään sen kummempaa, toivottavasti.

Sunnuntain viuhkaharjoituksen kartat:

(a ja b)


(c ja d)


(e ja f)