maanantai 29. maaliskuuta 2010

Spriiiiiiiiiing Cup, Spriiiiiiiiing NOT

Tällä hetkellä krapaa: Polvi(TM), nilkka, varvas, ranne (ja niistä johtuen mielenterveys), mutta muuten paikat on ihan suhteellisen hyvässä kunnossa. Sen verran on taas osumia tullut tantereilta, että itsenäisyyspäivänä pitäisi tulla mitali jos ei kaksikin. Vähintään suomenleijonaa tai purppurasydäntä odotan.

Polvikivut palasivat reipas viikko sitten. Pidin viime viikon yhtä harjoitusta lukuunottamatta lepona, ennenkuin ohjelmassa oli kevätkuppia Zeelannissa, Tanskanmaalla. Meikäläisen viikonloppu koostui lauantaisesta maastotuntuman hakemisesta ja polven testailusta, sekä tietysti viestistä.

Pitkän tauon jälkeen jonkin verran noviisina olin taas liikenteessä. Lauantaina olin lähtöpaikalla 45min ennen omaa lähtöä. Oletin lähtöaikani mahtuvan 12.20-12.22 väliseen ikkunaan, mutta järjestäjien arvonta-algoritmit olivatkin heittäneet minut starttaamaan 12.46. Käsittämätöntä. No siellä oli sitten kiva värjötellä, ennenkuin sain kartan käteen. Polvi ei oireillut liiaksi, mutta varpaan taitoin yli. Joskin se varvas kipeytyi vasta tänään, lepopäivänä.

Viestissä sain juosta Ankkuri-osuuden. Lyhykäisyydessään voisi todeta, että kartta löytyy alta:


Spring Cup viesti


Viikonlopun ehdottomin kohokohta oli kuitenkin Tiomila 2009 kilpailukeskuksessa vierailu. Sen kun näki viime vuonna vain telkkarista. Persetorppa osui matkan varrelle, kun ajeltiin Ruotsin ja Helsingborgin parhaasta pizzeriasta kohti Åhusia. Siellä mäen päällä Christian Christensen viiletti karussa långa nattenilla. Tästä tien yli juostiin. Tuolta paskikosta tultiin, ja tuonne komiaan kuusikkoon paineltiin pienen mäen päälle. Luonto oli jo korjannut urat lähes näkymättömiksi, mutta ilmasta pystyi edelleen aistimaan suuren urheilujuhlan hengen.

Ei kommentteja: