2024 numeroina

 

Tällaisia numeroita kertyi vuonna 2024. Vertailun vuoksi myös edelliset 4 vuotta.
Tarkastelujaksot menevät tässä vuosittain (1.1.–31.12.).

 

Määrää 2024: (2023, 2022, 2021, 2020)

Harjoitustunnit: 590h (540h) (412h) (469h) (428h)

 

Nousumetrit jalkaisin (Strava): 97000m (106000m) (72500m) (117000m) (83000m)
josta n. 15 000m juoksumatolla ja 2700m hiihtäen.

 

Matkaa 2024:

	2024	2023	2022	2021	2020
Juoksu:	3491km	3407km	3011km	5200km	5037km
Pyöräily:	3944km	4095km	1994km	35km	60km
Hiihto:	242km	6km	27km	51km	123km

Lajeittain 2024:

	2024	2023	2022	2021	2020
Juoksu:	297h	292h	240h	419h	382h
Juoksu %:	50%	54%	58%	89%	89%
Suunnistus:	5h	3h	6,5h	11h	15h
Pyöräily:	168h	186h	92h	1,5h	2,5h
Hiihto:	18,5h	0,5h	2,5h	4,5h	10,5h
Voima:	80h	45h	56h	23h	11h
Vesijuoksu:	1,5h	2h	1,5h	0h	0h
Pelit:	0h	0h	0h	0h	0h

Kuukausittain 2023: kokonaismäärä, juoksumäärä, juoksukilometrit:

Tammikuu:	77h	1h	10km
Helmikuu:	41h	20h	262km
Maaliskuu:	48h	28h	362km
Huhtikuu:	52h	26h	318km
Toukokuu:	44h	29h	341km
Kesäkuu:	38h	22h	245km
Heinäkuu:	57h	19h	188km
Elokuu:	50h	37h	395km
Syyskuu:	44h	27h	317km
Lokakuu:	48h	40h	460km
Marraskuu:	28h	20h	220km
Joulukuu:	62h	30h	378km

 

Muuta 2024, (2023) (2022) (2021) (2020):

Sairas: 28 päivää, (9) (16 = 1x covid) (0) (0)

- 4 (covid), 6 (nuha), 7 + 4 + 7 (outo nuha Kiinasta, joka parani, jatkui, parani, ja jatkui taas).

Loukkaantunut (ei pysty juoksemaan): 25 päivää, (15) (0) (8) (23)

Rasitusvammaa (ei pysty juoksemaan): 28 päivää, (30) (100) (10) (10)

Loukkaantunut tai Rasitusvammaa (pysty juoksemaan rajoitetusti): ~30 päivää, (150) (180) (20) (20)

Rasitusvaivaa (ei vaikutusta juoksumäärään), arvio: ~20 päivää, (100) (30) (100) (100)

Totaalisia lepopäiviä (ei mitään treeniksi laskettavaa): 42 päivää, (45) (69) (55) (?)

Hieronta: 11 kpl, (12) (13) (14) (7)

 

Viikoittain 2024 – juoksumäärä:

vko	Juoksu +nousu	Viikon >20km lenkit (vauhti/nousu)	Muuta
1.	0km +0m (+5h42m bike)		Covid jälkihöyryt Häpyluun rasitusvamman parantelua
2.	0km +0m (+14h13m bike)		Häpyluun rasitusvamman parantelua
3.	12km +1946m (+55km hiking) (+7h44m bike)		Häpyluun rasitusvamman parantelua
4.	1km +324m (+20h12m bike)		Häpyluun rasitusvamman parantelua
5.	41km +276m (+14h18m bike)
6.	74km +1648m (+5h1m bike)	20km, 32+8km
7.	83km +2028m	55km (53km race)	Alipalautumista Tarawera
8.	42km +339m	26km	Alipalautumista
9.	63km +1993m (+1h41m bike) (+36m ski)		Alipalautumista
10.	66km +2126m (+3h34m bike) (+1h 11m ski)	24km
11.	91km +2718m	22km
12.	102km +2026m (+2h47m bike)	20km, 23km, 22km
13.	44km +440m (+5h57m ski)	20km, 24km	Viikon päätteeksi tuntemuksia oikealla puolella lonkan-nivusen alueella.
14.	82km +1570m (+5h17m bike)	30km (+1100m)	Jonkin verran tuntemuksia kuten yllä.
15.	85km +1705m (+5h7m bike)	32km (+1200m)	Pientä turvotusta häpyluussa (MRI).
16.	64km +2636m (+2h14m bike)		Rasituksen kontrollointia (häpyluu).
17.	87km +3217m (+3h37m bike)	24km (20k 3:34/km), 27km	Rasituksen kontrollointia (häpyluu).
18.	49km +956m (+46m bike)	30km (21km race)	Bodom Trail
19.	100km +2497m (+5h55m bike)	21km, 31km, 30km
20.	105km +4806m (+2h40m bike)	36km (+1427m), 22km, 32km (+2010m)
21.	58km +3164m (+36m bike)
22.	102km +4108m	60km (+3500m, 58km race)	EM-kisat
23.	28km +467m (+1h33m bike)
24.	115km +990m	21km, 25km, 23km (15km Jukola)	Jukola
25.	42km +1397m (+2h31m bike)		Nilkkavamma
26.	0km (+3h19m bike)		Nilkkavamman parantelua Garmin Epic Trail DNS
27.	0km (+6h24m bike)		Nilkkavamman parantelua
28.	18km +68m (+2h52m bike)		Nilkkavamman parantelua Nuha
29.	46km +539m (+5h54m bike)		Nilkkavamman parantelua
30.	60km +2225m (+13h59m bike)	22km (+1167m), 21km (+1037m)
31.	150km +7164m (+6h5m bike)	30km, 27km (+2728m), 37km (+1158m), 32km (+2009m)
32.	76km +2394m (+2h1m bike)	22km, 31km (+1600m)
33.	92km +2838m (+1h29m bike)	20km, 30km (+1326m)
34.	64km +2552m
35.	86km +4322m	56km (+3450m, race)	OCC
36.	37km +643m (+7h15m bike)	21km
37.	91km +1860m (+46m bike)	21km, 20km
38.	95km +2877m	36km (29km +1300m race)	Fyri Trail
39.	96km +2553m (+3h46m bike)	22km, 21km (+1146m), 30km
40.	160km +2381m	22km, 25km (23km 3:32/km), 20km, 22km, 42km (21km 3:45/km, +1175m)
41.	60km +2066m (+2h bike)		PWT China
42.	166km +3128m	24km, 27km, 20km	PWT China
43.	4km +100m		Nuha
44.	116km +4188m	20km, 28km (+1450m), 31km (+1504m), 24km	KH:t, jonka jälkeen taas nuhaa
45.	105km +4726m	88km (+4313m kisa)	MDP 90K Hiukan nuhaa vielä, kisassa terve olo
46.	8km +103m		Taas nuhaa.
47.	52km +508m	24km	Pientä kröhää edelleen.
48.	40km +464m (+1h bike)	21km
49.	95km +1849m	22km	Uuden harjoituskauden aloitus
50.	100km +1380m (+3h14m bike)	21km, 22km, 24km, 29km
51.	106km +2743m (+1h46m bike)	21km
52.	21km +1654m (+10h41m ski)

 

2023 sanoina

Melkoinen vuosi. Oli taas rasitusvaivoja ja pari loukkaantumistakin, mutta niistäkin huolimatta pystyin kauden parhaimpiin suorituksiin niissä kisoissa kun sitä itse eniten halusin. MM-kisat, Ultra Sierra Nevada ja Ulta-trail Kosciuzko menivät kaikki oikeastaan todella hyvin. Kun pystyy toimittamaan kauden kolme parasta suoritusta kolmessa tärkeimmässä kisassa, niin voi olla tyytyväinen. Aina voi jossitella, että jos olisi pystynyt harjoittelmaan kunnolla läpi vuoden, niin mikä olisi ollut lopputulos, mutta siitä ei ole mitään hyötyä eikä se ole edes kovin kehittävää saatikka muutenkaan mielekästä, joten en lähde siihen. Urheilu on itselle kuitenkin ensisijaisesti tapa pitää hauskaa samanmielisten ja mukavien ihmisten kanssa.  Ilon kautta tätä tehdään, ja olen kiitollinen kaikista niistä ihmisistä joita olen tavannut tämän yhteisön kautta. Silti, kyllä jonkinmoinen kilpailuvietti on edelleen läsnä. Vaikka nautinkin harjoittelusta ylenmäärin, niin kyllä (polkujuoksu) kilpailut edelleen motivoi harjoittelemaan. Siirryin lajiin verrattain myöhään, joten paljon on vielä koettavaa.

Harjoittelun suhteen vuosi meni kohtuullisen hyvin maaliskuun loppuun saakka, kunnes alkoivat erinäköiset vaivat. Tai itseasiassa suurin vaiva (lonkassa) – reisiluun yläpään ödeema – ei oikeastaan missään vaiheessa edes vaivannut, mutta siinä oli suuri riski murtumalle, joten sen takia piti olla juoksematta aika paljon ja muutenkin kompensoida harjoittelua eri tavoilla. Maaliskuun jälkeen en oikeastaan saanut kuin muutaman "normaalin" harjoitusviikon aikaiseksi koko loppuvuonna, mutta onnistuin korvaavan tekemisessä erittäin hyvin ja jollain ihmeen kaupalla onnistuin kaivamaan hyvän kisakunnon esiin silloin kun sillä oli eniten merkitystä. Kauteen mahtui myös heikompia kisoja – erityisesti kesälle, kun MM:ien jälkeen olin kuukauden juoksematta ja siitä meni tovi ennen kuin pääsin tuottavan juoksuharjoittelun pariin. Kauden kohokohta oli ehdottomasti hyvä juoksu MM-kisoissa ja koko kokemus muutenkin.

Juoksin kauden aikana 11 kisaa, joissa oli yhteensä 387km & 18000m nousua. Koko kauden aikana ei tullut yhtään DNS:ää - kun 2022 kaikki tärkeimmät kisat jäivät väliin. Oli melko suurta iloa jo päästä viivalle.

Ultra Sierra Nevada. Tämä kisan voitosta olin haaveillut. USN:sta käytännössä koko oma polkujuoksuinnostus kolme vuotta sitten alkoi. Kaksi viikkoa ennen kisaa kramppasi selkä ja kisaviimeistelyt menivät jumppailuksi. En ollut vielä edes päivää ennen kisaa varma pystynkö starttaamaan, mutta onneksi selkä sen verran helpotti, että pystyin juoksemaan. Ja juoksin hyvin. Toteutin yhden haaveistani. Huikea fiilis maaliviivalla.

 

Bodom Trail. Olin saanut USN:n jälkeen selän jokseenkin kohtuulliseen kuntoon. Mutta alkuverryttelyssä se yllättäen kramppasi taas – ilman mitään näkyvää syytä. Meinasin jo jättää starttaamatta, mutta päätin kuitenkin koittaa, koska lippu GTNS-finaaliin houkutteli. Alku meni vielä hyvin, mutta melko varhaisessa vaiheessa selkä kramppasi pahemman kerran ja eteneminen meni aika vaivalloiseksi. Pari kilsaa ennen maalia vielä iso mälli rintalasta edelle puunronkoon ja loppu meni ihan raahautumiseksi. Kuitenkin juuri sain pidettyä lippuun oikeuttaneen 5. sijan.

 

World Mountain and Trail Running Championship. MM-kisat. Eittämättä kauden päätavoite ja se kisa, jossa eniten halusin tehdä hyvän juoksun. Valinta kisoihin tuli jo hyvissä ajoin talvella, joten koko talven-kevään harjoittelu oli tarkoitus rakentaa maltilla tähän kisaan tähdäten. Vaivoista johtuen, maaliskuun jälkeen valmistautuminen oli todella haastavaa, kuten tuohon Strava-tekstiin olen avannut. Juoksumäärät jäivät lonkan takia todella mataliksi, mutta jotenkin tuntuu, että siinä mitä pystyin tekemään onnistuin todella hyvin. Viimeisen parin viikon viimeistelyt tein jonkinmoisella riskillä käytännössä juoksumäärää loppuun saakka nostamalla, ja onnistuin juuri ja juuri palautumaan riittävästi kisaan. Toki lonkan takia oikeastaan kaikki juosten tehty oli enemmän tai vähemmän riskaabelia. Premium-valmistauminen kisaan korkealla oli ehdottomasti hyvä veto. Kisa ei mennyt täydellisesti; alussa jäin ruuhkaan ja hävisin aikaa, lopussa kramppasi pohkeet ja hävisin aikaa. Siitäkin huolimatta tulos oli siinä mielessä kauden paras, että onnistuin voittamaan lukuisia juoksijoita, joita en ollut voittanut koskaan aikaisemmin (ja joita en onnistunut voittamaan enää loppuvuonna). Huikea kokemus päästä edustamaan Suomea (aika pitkän tauon jälkeen) ja koko tapahtuma ja matka muutenkin.

Dolomyths Run. Klassikko. Ei mitään odotuksia tälle kisalle, mutta oli siistiä päästä kokemaan Golden Trail -fiilistä. MM:ien jälkeen otin kuukauden juoksutauon, ja palasin juoksuun käytännössä vain reilua viikkoa ennen tätä kisaa. Ja sitten juoksin sen viikon vuorilla. Väsyneillä ja jumisilla jaloilla huonossa kunnossa kisaan – siihen nähden meni oikeastaan ihan hyvin. Hieno kisa kaikinpuolin.

Tiirismaa Trail. Välipala kesäharjoittelun keskellä. Kunto oli vielä aika nahkea, mutta Suomen tapahtumista tämä on yksi kivoimmista, joten ehdottomasti halusin mukaan viivalle. Kunnon pikkupolkua ja mäkeäkin on reitille saatu (haettu) mukavasti. Mutta erityisesti ihmiset saavat lähtemään mukaan.

 

Sierre-Zinal. Täällä olisin halunnut juosta hyvin, mutta tästä tuli kauden oikeastaan ainoa selkeä epäonnistuminen – suorastaan farssi. En ensinnäkään ollut vielä ennättänyt harjoitella kisan vaatimalla tavalla, ja toiseksi en ollut lainkaan palautunut siitä harjoittelusta, enkä edeltävän viikonlopun Tiirismaa & 100k pyörälenkki combosta. Kisavalmistautuminenkin meni jollain tavalla vihkoon, koska kisapäivänä oli todella raskaat jalat. Paska kisa, mutta erittäin hieno ja motivoiva reissu ja kokemus muutoin. Reflect and learn.

Fyri Trail. GTNS Nordicin finaali. Aika sellainen tasapaksu suoritus. En ollut vielä oikein ehtinyt päästä takaisin hyvään kuntoon ja jaloissa ei vielä ollut kestoa tämän mittaiseen kisaan. Odotin parempaa, mutta erityisesti mäet olivat todella vaikeita itselle. Eksoottinen kisa tuntureilla +3C lämpötilassa. Hiton hieno reissu Salomonin porukan ja muiden Suomen edustajien kanssa.

 

Vaarojen Maraton. Tämän kisan otin harjoittelun kannalta. Testailin vähän uusia juttuja valmistautumisen, varusteiden ja energioidenkin osalta. En lähtenyt ns. "kilpailemaan" vaan säästin nälkää kauden pariin viimeiseen starttiin. Olin myös ilmoittaunut kisaan n. 4 vuotta ennen ja se oli jäänyt itseltä 3 kertaa väliin. Nyt kun vihdoin pääsi viivalle, niin olihan se päästävä vihdoin kokemaan tämä klassikko. Ja olihan se hieno. Loukkasin kuitenkin kaatuessa lonkankoukistajan, joka jäi vaivaamaan pidemmäksi aikaa.

Helsinki City Trail. Toisilla kotipoluilla. Lonkankoukistaja oli vähän kysymysmerkki, mutta se kesti kohtuullisesti – ei ihan maaliin saakka, mutta riittävän hyvin. Salomonin tiimi vahvasti meiningissä mukana, joka oli taas vähintään yhtä mukavaa kuin itse juokseminen.

Kullamannen. Lonkankoukistajan tilanne oli aika iso kyssäri. Onneksi tämä oli kauden flatein kisa, sillä ylämäkeä se ei ollut kestänyt kovinkaan hyvin. Juoksin mielestäni melko järkevällä taktiikalla ja olin nousujohteisesti jo vahvasti sijalla 8 noin maratonin kohdalla, kunnes tuli viimeinen (suhteellisen) pitkä nousu ja lonkankoukistaja räjähti siihen. Vaivalloista raahautumista maaliin. Siksi kuitenkin tärkeä etappi, että osoitin itselleni, että jaksan taas tämän matkan juosta.

 

Ultra-Trail Kosciuszko. USN:n ja MM:ien jälkeen kauden kolmas keskeinen tavoite oli saada lippu ensi vuoden OCC:lle. Käytännössä se tarkoitti, että tässä kisassa piti juosta kolmen joukkoon. Taaskaan ei ihan suurimmalla itseluottamuksella paikkojen osalta lähdetty liikkeelle, kun nyt oli vaivannut toinen lonkankoukistaja (kenties toisen varomisen takia?). Mutta se kesti kisan hyvin. Ja itse kisastahan muodostui sitten erittäin hyvä suoritus. Lähdin kisaan kolmanneksi rankattuna, joten tiesin, että saumoja on, mutta voitto –vieläpä reilulla erolla– tuli aika suurena yllätyksenä. Olihan se toki vahva suoritus. Todella kruunasi kauden. Siinä missä USN:n maalissa tunsin yhden haaveen täyttymisen ja jonkinlaista helpotusta vaikean viime kauden jäljiltä, niin Koscin maalissa tunsin enemmän suurta iloa yhden tavoitteen saavuttamisesta. Lippu UTMB-viikolle oli plakkarissa ja sen myötä kuviot vuodelle 2024 selkiintyivät. Ja yksi niistä itselle tärkeistä asioista tässä lajissa – päästä näkemään erilaista luontoa ja erilaisia polkuja.

 

Päällimäisenä tästä kaudesta jäi mieleen ihmiset. Kiitos kaikille mukana seikkailuissa olleille sekä somen ja muiden kanavien kautta kannustaneille. Nähdään poluilla myös 2024. Tekisi myös mieli suunnistaa enemmän, mutta kaikkea ei voi saada (tällä vamma-alttiudella). Onneksi sillekin vielä löytyy aikaa tulevaisuudessa.