torstai 21. joulukuuta 2006

Lost In The City


(martin williams)

Voi niitä minuuttien määrää kun olen pohtinut tämän ja seuraavan kahden-kolmen viikon reenisettejä.
Lähtökohta on se, että olen hyvässä tikissä joulukuuksi ja alla on pari kovaa viikkoa.
Tässä kohtaa voisin spekuloida niiiiiiin saatanasti, mutta todetaan vain, että lopputulos oli se, että tästä viikosta tuli alkuviikon osalta sellainen semi-hyvä. Pe, la ja su meneekin sitten aika lailla lepäillessä. Tai no, ainakin reenaamatta.
Seuraavat kaksi viikkoa olivatkin sitten ne vaikeat pohdittavat, mutta siis...
Parin päivän matkustusrumpa, pitkä lento, n. 6h aikaero + tuntemattomat muuttujat. Voisin kuvitella olevani kohtuu rikki alkuviikosta, mutta kun sitäkään ei sitten tiedä.
Parin viikon aikana olisi ne 5kisaa tarjolla, joista olen ajatellut juosta 3reippaampaa, pari rennosti. Tosin ainakin osissa kisoissa noususummat olivat sellaisia, että en tiedä kuinka hapottamatta niitä voisi edes rauhassa vetää. Kisojen lisäksi suunnitelmissa on ainakin pari-kolme pidempää vaellusta. Aivan hotellin vierestä onneksi löytyy puisto, josta on myös tuore suunnistuskartta, koska siinä juostaisiin jouluaattona HK champ sprint, mutta tähän kisaan emme edes ehtisi. Puiston laidalla on myös urheilukenttä, jossa voisi käydä joku ilta juoksemassa vaikka 15 x 1000m. Sen enempää olen päättänyt olla ottamatta ressiä reenaamisesta.
Olen meinaan sitä mieltä, että jos ja kun sitä lähtee jonnekkin aivan helvetin kauas, niin voi sitä jotain muutakin tehdä kuin vain reenata. Sitä hotellihuoneen seinää voi sen kaksi viikkoa sitten mennä tuijottelemaan vaikka 400euron äkkilähdöllä Canarialle.
Eli seuraavan kahden viikon aikana ei suurempia tavoitteita ole niin reenaamisen kuin kilpailujenkaan suhteen, vaikka olisihan se hienoa olla Aasian mestari, suunnistuksessa, jooh.
Melkoinen mysteeri on myös, että kuinka sitä palautuu reissusta, varsinkaan kun ei yhtään tiedä reenimääristä. Paluumatka sentään sujuu selkeästi (toivottovasti) alle vuorokaudessa, joten ehkä takaisin on helpompi tulla. Ihmetellään reenaamista sitten sillon taas.
Tais muuten sittenkin tulla spekuloitua niiiiiiin saatanasti, noh, Ändille terveisiä.

Kisoista sen verran, että:

Omassa ohjelmassa olisi:
25.12 Hong Kong Championships - Middle Course
29.12 APOC 2006 - Sprint Course*
30.12 APOC 2006 - Relay
31.12 APOC 2006 - Long Distance*
1.1.07 APOC 2006 - Middle Course*
*WRE


Kisajuttuja ja tuloksia voi ehkä seurata täältä
http://www.apoc2006.hk/
tai täältä
http://www.oahk.org.hk/eframe.html.
,vaikka se onkin ehkä vähän epätodennäköistä. Vatussit voi sitten pesupaikalla valittaa ko ei väliajat oo netissä. jooh.
Yhteensä kisoissa oli porukka 22eri maasta yhteensä 755 ja aika lailla eri puolilta maailmaa.

Tästä bulletinista voi kiinnostuneet tarkkailla tarkemmin settejä:
http://www.apoc2006.hk/Bulletin/ebulletin2.pdf

Ainakin kisa-infot on "hauskaa" luettavaa, kun koko ajan varoitetaan jostain vaarallisista paikoista tai hyttysistä maastossa. No off:it tuli ostettua varmuuden vuoksi.
Full body armorit päälle ja hyttysmyrkyt niskaan, ni ehkä just uskaltaa lähtee sinne dengue-kumme hyttysten sekaan seikkailemaan. jooh.

Houmenna lähtö. Back in 15 days.
Katsotaan saanko kirjoitettua jotain raporttia leirin aikana.

maanantai 18. joulukuuta 2006

Where The White Boys Dance

Tasotestin tulokset ovat saapuneet:
Kriteeristön mukaan olen kansainvälisen tason suunnistaja. Wuhuu!

Asiaan:

Aerobinen kynnys:

Juoksunopeus: 4.05 min/km

Syke (lyöntiä/min): 170

Syke %:a maksimista: 85,4%

Laktaatti (mmol/l): 1,1

Kuntoluokitus: 5-/5

Anaerobinen kynnys:
Juoksunopeus: 3.25 min/km
Syke (lyöntiä/min): 190

Syke %:a maksimista: 95,5%
Laktaatti (mmol/l): 3,2

Kuntoluokitus: 4,5/5

Max:

Juoksunopeus: 2.50 min/km

Syke (lyöntiä/min): 199 (oikeasti korkeampi)

Laktaatti (mmol/l): 10,4
Kuntoluokitus miehet: 5/5

Kommentti:
Maksimi syke on oikeasti jonkin verran korkeampi, mutta koska testiä edeltävä viikko oli määrällisesti melko kova, niin se ei todennäköisesti sen takia noussut tuota korkeammaksi. Sen takia myös nuo prosentit maximista lienevät hieman liian korkeita prosenttilukuja)

Conclusion:
"Kokonaisuutena testitulos oli eri alueiden (PK, VK, MK) osalta tasapainoinen. Aavistuksen verran vahvin MK, sitten PK ja lopuksi VK. Balanssi on kuitenkin niin hyvä, että voit jatkaa harjoittelua aiempien suunnitelmien mukaan. Erinomaiset lähtökuopat harjoituskauteen sanoisin."

ps. Aika hyvin olen sykkeeni arponut kohdilleen. Ehkä olen myös kansainvälisen tason itseni kuuntelija.


sunnuntai 17. joulukuuta 2006

Oriental Beat

Jouluaatoksi siis Hong Kong:iin.
Heti joulupäivänä Hong Kongin mestaruus keski-matka ja todennäköisesti myös aika väsynyt olo.
29.päivä alkaa sitten APOC, Asia Pacific Orienteering Championship.
Kisoista kirjoitan myöhemmin lisää, mutta kun kisojen pääsihteerin nimi on Kin Kong, niin varmasti on hurjat kisat tulossa.
Tavoitteena on olla pirteä, kun pari viikkoa myöhemmin palataan Suomeen.

Yesterday

Talvi lähestyy, vai onko se jo täällä? Lunta ei ainakaan näy.

Keskiviikona kävin rykimässä tasotestiä, tuloksia odotellessa...

Viikonloppuna leireiltiin perinteisesti Ankkurikellarilla, ja tutulla sapluunalla. Perjantaina tehtiin pitkä yö-reeni, lauantaina suunnistettiin kovaa ja illalla olikin seuran joulujuhlien vuoro. Tänään oli vuorossa pitkä vaellus matalilla sykkeillä.
Tuli muuten todettua tuo xenon-lampun toimimattomuus taas perjantaina. Onneksi Suna oli samoilla plaaneilla ja pääsin peesissä metsästä ”yleisörastille”, ja sain ledin päähän. Tosin eihän sillä mitään nähnyt, mutta onneksi olLISAlo oli hyvää seuraa.
Lauantaina iskettiin kahden hengen sprinttiviestiä, 2x 2km per henkilö, kyllä hapotti. Yö-reeni jönkin verran painoi jaloissa, mutta ihan hyvää kyytiä mielestäni pääsin.
Helmee oli!

Perjantaina Lontooseen, aatoksi Hong Kongiin, jossa olisi tarkoitus juosta muutama kilpailu ja ehkä myös vähän reenata, jos nyt maisemien katselulta ehtii.

lauantai 2. joulukuuta 2006

Hanoi Rocks every morning!

Se toinen haaveen poikanen toteutui suurin piirtein juuri lauantain puolella.
Jyväskylän jäähallin lavalle nousi Mike, Andy, Lacu, Conny & A.C. (ja tapojensa mukaisesti Mike n. 7 metriä lavan yläpuolellekkin)
Dingo ja Yö meni ensin siinä värjötellessä, mut siin vaihees ko Hanoi Rocks otti homman kirjaimellisesti haltuun, ni sitä jengii vietiin, ja kovaa. Ja vaikka suurimmista hiteistä onkin 20+ vuotta aikaa, kohtuu hyvin ne oli jengin hallussa. Ei tarvinnut Miken niitä laulaa, yleisö lauloi ne sen puolesta. Aivan maagista.
" I'm-a-going to rock 'til I drop, around the clock. Ain't never ever gonna stop... "
Ou Yeah!!

Aamulla raahattiin sitten viimeiset rippeet Terän testijuoksuun, jossa laapotettiin erittäin hapokkaalla fiiliksellä se kaksi kierrosta, eli 11km. Aikaa meni reilun minuutin verran vähemmän kuin maaliskuussa, mutta silloin keli oli yhtä jäätynyttä helvettiä, kun nyt se oli enemmän perussuomalaista talvea, +7C, auringon kuumentamalla soraisella asvaltilla.
Ihan hyvin se kai meni siis.

" Remember all them nites we wrote on the walls that 'Punks never die!' " (-Andy 13v)

Another hostile takeover

Yksi lyhyen tähtäimen unelma toteutui tällä viikolla. Itse asiassa kaksikin.
Kurkoa! Rock!

KurkoCup saatiin tämän syksyn osalta päätökseen keskiviikkona.
Oma kurkokauteni meni monijakoisesti.
Ensimmäisissä osakilpailuissa olin melko tulessa. Juoksu kulki ja lippu löytyi kohtuullisen hyvin.
Sitten tuli marraskuu ja aloitin reenaamisen. Kurkoalamäki alkoi. Kulku oli jokseenkin kateissa ja ei se lippukaan aina ollut siellä missä piti. Hyvän Kurkoalkukauden jälkeen taistelin kumminkin tiukasti sijoituksista Paisin ja Jonesin takana. Keskiviikkona käytyyn Kurko-finaaliin lähdettiin ap:n kanssa tasapisteistä jaetulla sijalla 3. Takana kärkkyi suurilukuinen joukko Kurkoilijoita, jotka himoitsivat päänahkojamme.
Mutta kuinka ollakkaan, samaan kohtaan Kurko-finaali viikon kanssa osui myös kevyt viikko. Maanantaina ja tiistaina otettiin lepiä, keskiviikko aamuna käytiin koordinaatioherkistelemässä, ja illalla iskettiin 5,88km:n Kurkofinaali 32minuuttiin. Viimeisen perhosen jälkeen päätin voittaa. Toka vikan rastin jälkeen siirryin päkiöille ja viimeisellä rastilla totesin, että sieltä tultiin. Aivan leikeissä! Kauan kaivattu Kurko-osakilpailuvoitto ja haave oli toteutunut.

KokonaisKurkoilussa Paissi siirsi tylysti Jonesin eläkkeelle. 68 Kurkopisteellä olin kolmas. (vain pisteen päähän -toim. huom.)
Eri kurkoiluista on tarjolla myös Juken melko kurkoja Kurkovideoita:
http://www.kolumbus.fi/jyrki.saarivaara/KurkoCup2b.wmv
http://www.kolumbus.fi/jyrki.saarivaara/KurkoCup3.wmv
http://www.kolumbus.fi/jyrki.saarivaara/Kurko7.wmv
Ne kannattaa ehdottomasti katsoa.

No joo.. helvetin hyviä reenejähän nämä ovat.

ps. tiistaina 21.00 - fst digi - Sportmagasinet. Luvassa Kurkoilua (ehkä).