Saarella

23 enemmän tai vähemmän kokenutta merenkulkijaa vetivät purjeet salkoon ja suuntasivat kompassinsa vuosien suunnitelun jälkeen kohti lounasta. Kuuluisa laivanrakentaja Panostaja Koskela oli rakentanut kapteeni Kivelälle miehistöineen viikinkien taruista peräisin olevan laivan - Hänen Rakkautensa. Laivan päänavigaattori Maco Yliperämies luovi ja navigoi läpi tyynen ja auringonpaisteen kohti suurta tuntematonta. Ankkurit lyötiin maihin ensimmäisen suuremman saaren kohdalla. Sini-kelta-punainen viiri roikkui tangossa. Olimme löytäneet Ahvenanmaan - tuon mustaleivän ja pannukakun luvatun maan. Tosin ensin luulin, että olimme eksyneet ja saapuneet takaisin Kokkilaan. Sen verran samanlaista oli maisemat, maalaisidylli ja maastot. Toki pieniä erojakin löytyi. Vesi oli kirkkaampaa, maalaisidyllissä ruotsalaiset liikennemerkit, ja maastoissa mukana ylitorniolaista "rikkinäistä" avokalliota ja rakkaa. Muutoin oli niin perusvarsinaissuomalaista kuin olla ja voi. Yhtä kaikki, suurimman ihmettelyn aiheen aiheuttivat kuitenkin nämä Angelniemen valtakunnasta lähteneet erityiserikoisennäköiset tutkimusmatkailijat, joissa riitti ihmeteltävää paikallisille "saarelaisille" yli ymmärryksen.

Maihinnousun jälkeen tutkimusryhmämme aloitti välittömästi tutustumisen paikalliseen metsämaisemaan, histöriään ja kylttyyriin. Tätä tehtiin navigoimalla niin yöllä kuin päivällä, perinteisin menoin, käyrin, sekä multiteknisesti. Päivällä pärisi perseet, yöllä kuninkaallinen jyske. Laivueen korheat sprinttiorit tutustuivat tarkemmin myös saarelaisten asumisympäristöön ja heidän staadiumiinsa. Tammavarsat eivät tähän venyneet.

Madison Merenkävijälle kävi muutama hauska yöllinen kommellus kaiken hauskuuden keskellä, kuten alla olevista kuvista voi havaita. Seuraavaksi kirstunvartija voisikin palkata miehistön matkaan uusien hammas- ja selkälääkäreiden lisäksi myös silmälääkärin.

Yöllinen navigointi ilman heijastimia on vaikiaa - reitti

 GPS:stä

Yö-navigoinnissa pitäisi muistaa välillä katsoa myös kompassia

Muutoin tuntuma maastoaskellukseen alkoi löytyä matkan loppua kohden, kuten myös maastonavigointiin liittyvät ajatusmallit. Tekemistä kuitenkin vielä riittää molemmilla saroilla ennen kuin askellus ja navigointi johdattavat aarteen luo.
Pyrin myös dokumentoimaan matkan vaiheita erinäisin fotoin ja kartoin.

Paluumatkalle Kapteeni Kivelä miehistöineen suuntasi kokonaan uudella aluksella. Monilla oli jalat ja päät väsyneinä kaikista uusista kokemuksista. Miehistö pysyi kuitenkin kaidalla tiellä loppuun saakka - no fall from grace.