keskiviikko 28. lokakuuta 2009

The Memory Remains

Päivän treeni:



y una foto de fin de semana pasado (fotogemperle):












I'm back

maanantai 26. lokakuuta 2009

Campeones

Hyvä valmistautuminen on puoli voittoa. Se tuli taas todettua, sillä mestaruusjuhlallisuudethan sieltä puski. Andalucían mestaruusviestin voittojoukkue:
1.Mädi 2.Juanma 3.Misu oli kerrassaan tikissä. Arriba Veleta!

Oli muuten melkoisen hienoa lähteä juoksemaan pitkästä aikaa viestiä. Vaikka kakkosen jälkeen ei muita edellä/sivuilla näkynytkään, niin silti se tunne on erilainen, kun tietää, että siellä se härkälauma jossain ryskii.

Suunnistuksellisesti meininki oli hyvää. Suunnitelmat ja lähtösuunnat pyrin katsomaan ennakkoon ja lähtemään rasteilta agressiivisesti. Taktiikkanahan oli karata het. Onnistu suht hyvin. Kaikilta rateilta lähdin kyllä agrella, mutta pari kertaa vähän liiankin (8-9 ja 14-15), kuten viivasta näkyy. Anyway, hyvää tekemistä.


Cto Andalucía - Relevos


Illemmalla juostiin sitten vielä keskari. Olin jo päätänyt ennen kisaa ottaa tämän vain hyvänä taitoharjoituksena, mutta ykkösen jälkeen se nyt viimeistään oli selvää. Se kun oli laitettu 50metriä väärään paikkaan. Vois kuvitella, että rastin, joka on "vain" 50 metriä väärässä paikassa voisi löytää nopeammin kuin 12 minuutissa, mutta ei löytyynyt. Ajatustoiminta meni jotenkin näin:
Aika lähdöstä:
~2.00: Tulen rastinotkoon kuin se kuuluisa telkkä siihen kuuluisaan pönttöön, mutta en näe lippua. Seisoskelen hetken ja ihmettelen. Katselen ja ajattelen taaksepäin ja totean kaiken täsmäävän.
~2.00-4.00: Pyörin ympyrää rastiympyrässä ja ajattelen, että tulipas aloitettua huonosti. Olen hämmentynyt, koska koko alue alkaa olemaan läpi koluttu.
~4.00-6.00: Haen vauhtia kahdesta varmasta kohteesta ja tulen taas ja taas samaan notkoon.
~6.00: Ajattelen, että rastia ei ole viety metsään lainakaan, mutta mietin, että joku aikaisempi lähtijä varmaan olisi tullut asiasta ilmoittamaan.
~6.05: Totean, että rasti on sitten varmaan väärässä paikassa.
~6.30: Lähden hakemaan K-pisteeltä vauhtia. Ihan vaan mielenkiinnosta.
~9.30: Tulen taas samaan notkoon, tällä kertaa eri reittiä ja kävellen.
~10.00: Päätän lähteä juoksemaan ihan ihmeellisiin suuntiin, jos jossain näkyisi lippuja, toisella lipulla tärppää.
~12.00: Piip.

Loput liput ja laput olivat sentään oikeassa paikassa. Se ja sama, mutta oli kyllä todella hieno ja vaativa maasto, ratamesturikin tarjosi tiukkaa settiä. El Chorroon lähdetään muuten aika saletisti toistekin.

Parit kuvat

perjantai 23. lokakuuta 2009

Säät vaihtuu, Weckman pysyy

Siinä missä viimeiset kaksi viikkoa on puskenut +30C, parhaimmillaan +36C, niin vastapainoksi maanantai-tiistai välisenä yönä tuli lumet. Ei tänne sentään, mutta ei niin kauaskaan. Oli suhteellisen hämmentävää kun köröteltiin vesisateessa kaupungista tänne landelle päin ja ihmeteltiin, miksi vuoret näkyvät niin erikoisen valkoisina. No eilisten näköhavaintojen perusteella lumet olivat jo kutakuinkin sulaneet ja taas puskee +25C.

---

Se on muuten huomenna yksi kauden kovimmista viesteistä. Omalla kohdallani voin puhua jopa kauden kovimmasta viestistä, sillä teenhän pitkän tauon jälkeen paluun viesti-areenoille, ja mainittakoon, että heti ykkösjoukkueeseen. Sen verran valmennusjohtoa on taukoni mietityttänyt, että ovat laittaneet minut juoksemaan itselleni hyvinkin tuttua osuutta, aloitusta.

Ennakkospekulaatiot ovat käyneet kuumina. Naapurien aloituskokoonpanoja on spekuloitu ja taktiikkaa hiottu viimeisen päälle. On katsottu vastustajien GPS-viivat ja hiottu tarkkaan laaditut taktiikat jokaista yksilöä vastaan. Siinä missä jotkut omaavat taipumuksen oikaista yleisörastilta maaliin, toiset saattavat pummata joka toista rastia vähintään kolmosen.

On myös tilattu NASA:lta viimeisimmät sateelliittikuvat, joista ollaan tutkittu kartoittaja Zanne Beckmanin tekemältä kartalta löytyvien vedenpinnan tasojen mahdollisia muutoksia.

On tehty viimeistelyharjoitukset.
Eilinen tyhjennysharjoitus, 5h 31min juoksukävelykiipeilyhengenpuolestapelkäämispimeäävastaantaisteluilmanvaloavaellus 141:n keskisykkeellä kulutti '2,5:n budjetoinnin ylittäneen tunnin' lisäksi 3996kcal, joten pastat ovat menneet aikalailla kuivaan peltoon. Tämän päivän mentaalinen herkistelyharjoitus on virittänyt lihakset sellaiseen kuosiin, että huomisessa viestissä on mahdollisuuksia tasan kaksi: tulos tai ulos.

Kämmenet ovat kyllä eilisen jäljiltä sen verran riekaleina, että ainakin kompassin joutunee jättämään pois, ehkä myös kartan. Onneksi tuli jo keskiviikkona harjoiteltua ennakoivaa peesaamista, joten sekin on hallussa.

Andalucían mestaruusviesti saa tulla.

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

The Roof Is on Fire

Eilisen päivän auringon polttamat pohkeet, Mikko edition:



Tänään poltettiin pohkeita Guadixissa. Mikko juoksi mäkisen puolikkaan ja mä tein sprintti-reeniä talojen katoilla. Oli taas jokseenkin huikeeta sprinttiä suomalaisin silmin katsottuna. Kartan sijaan julkaisen yhden rastivälin. Ekassa kuvassa havainnoillistettu rastiväli, toisessa reitinvalinnat. Eli eka ens, toka tokaks.


väli

|
|
|
|
|
|
|
|
(ei kujuilla siellä)
|
|
|
|
|



ratkaisut


óle!

lauantai 17. lokakuuta 2009

Corazón Oxidado

Tämän päivän auringon polttamat kasvot:







Lisää kuvia päivän etapista täällä

torstai 15. lokakuuta 2009

"Kinnaslammella...

...Anssi puhelimessa."

Totesi Teemu Rannikko eilen Meridiano Alicanten Vule Avdalovicille, jonka puolusti täysin pimentoon. Eikä se mittä, jos heitto ei viäl uppo ku jakelee tällassi syöttöj:




Vamos Granada! Venga Teemu! Arriba Arriba!


ps.Maco, pakkaa laukut ja varaa lennot. 5.12.2009 Regal FC Barcelona saapuu kaupunkiin.

tiistai 13. lokakuuta 2009

Quiero Ser una Estrella

Täällä on taas kohta viikko vierähtänyt. Aika hektistä on välistä, mutta luulenpa, että tässä alkaa pikkuhiljaa arki arkivoitumaan, ja pääsee jonkinlaiseen rytmiin kiinni, harjoittelun ja muunkin elämisen suhteen.

Männä viikonloppuna oltiin taas kisoissa, tällä kertaa Totanassa juoksemassa La Ligaa. Laitettiin kolmet startit vuorokauden sisään. Varmaan olisi ollut järkevää kun olis tuollakin jättänyt jonkun startin kokonaan juoksematta, mutta perkele kun siitä nauttii ihan liikaa. Ja sunnuntain keskimatkalla olinkin säästöliekillä matkassa, tosin ehkä vain koska olin lauantain jäjiltä niin hapoilla. Lauantain ohjelmassa oli aamulla pitkä matka (69min voittoaika) ja illalla sprintti - yhteislähdöllä.

Lauantain pitkällä matkalla suunnistin hyvin ja jaksoin jopa juosta kutakuinkin samaa vauhtia maaliin asti. Se vauhti ei ollut kummoinen, mutta tuntui, että mies oli jaksamisen suhteen aivan eri planeetalta kuin viikko sitten. Keskisyke oli 190, joten myös sykkeet ovat vielä toiselta planeetalta. Virhettä laskin pari minuuttia, mutta muutamat rasteista olivat toudella piilossa, joten se oli vähän onnestakin kiinni, että sattuiko niitä rastiympyrässä bongaamaan, vaikka eihän onnella mitään tekemistä tässä lajissa ole. Anyway nuo hakajyrkänteet, joita kartassa on, olivat kaljapullon korkuisia (huom. litran pullo) valleja, eivätkä kivetkään aina sen suurempia olleet, mutta kyllä sinne rastilipun taakse sai piilotettua. Jos tämän kartan olisi tehnyt vaikka Z Beckmann, koko kartassa olisi ollut n.70% vähemmän mustaa väriä, mutta se siitä jaarittelusta. Käkeen tuli Terkelseniltä vajaa 3 min, mutta sekin nyt on ihan se ja sama, kunhan pää toimii, ja sehän toimii yllättävän hyvin, vaikka alla on kutakuinkin puolen vuoden suunnistus-tauko, no ei kuitenkaan suunnistus-ajatus tauko. Jep. Alla kartat, ennen ja jälkeen kartanvaihdon.


Larga mapa 1


Larga mapa 2

Aamun kisoista kun selvittiin mentiin lounastamaan. Se taas vähän venähti ja ruokapöydästä saikin siirtyä kutakuinkin suoraan lähtökynnykselle odottelemaan päivän toista starttia - sprinttiä yhteislähdöllä. About 50-60 jampaa oli viivalla, joten aika hektinen otatus oli tiedossa. Kaksi ekaa rastia sai sentään poimia vapaassa järjestyksessä ja olihan siinä perhosetkin. Lähtö juostiin kuivaa joen pohjaa pitkin, josta kolmen sadan metrin jälkeen noustiin rappusia ylös, sellaisia joihin mahtui yksi mies vierekkäin. Espanjan hurjat kiskoivat alkuun jäätävää kyytiä, mutta k-pisteellä olivatkin sitten jo kartta levjänä. Otin siitä homman haltuun. Adizero Adios 1 - Muut 0. AVG:193. Hallitseva Sprintin nuorten Euroopan mestari Antonio Martinez Perez näytti Patanalle loppusuoralla kenkimisen mallia ja oli toka. Yhden virheen (10sek) tein kisassa, kun kiersin pensasaidan, jonka läpi olisi saanut mennä. Katoin kyllä kartasta, että siitä saa mennä, mutta se oli sen luokan pensasaita, johon on tuhlattu kunnan varoja ja miestyötunteja sen verran, että en kehdannut.


Sprint mapa


Salida masa de Sprint

Sunnuntai-aamuna, kahden kisan ja kahden liikuntahallin lattialla huonosti nukutun yön jälkeen olo oli suht rapsakka. Päätin ottaa kisan vähän kevyemmin. AVG:177. Suunnistaminen oli hanskassa alun uinuilun jälkeen ja nautin taas tekemisestä täysin rinnoin, tällaista kulahtanutta sanontaa käyttääkseni. Virheet tein, kun en osannut mennä jyrkänteeltä oikeasta kohtaa alas.


Media mapa

Pistin merkille viikonlopun aikana kaksi asiaa. Täällä on tämä kisoissa-käymis-kulttuuri melko erilainen kuin Suomessa. Suurin osa kauempaa tulevista kilpailijoista on kisaviikonlopun yötä jossain liikuntahallin lattialla, josta sitten valutaan iltaisin tuttujen kanssa syömään ja toki aina muutamalle oluelle. Kisojen jälkeen ei lähdetä parasta mahdollista vauhtia vekeen kisapaikalta, vaan jäädään kisapaikalle hillumaan ja chattailemään muiden suunnistajien kanssa. Toki siinä samalla otetaan kisaravintolasta yhdet oluet ja lihapulla-annokset (yht. 3,50€) ja jos palkintojen jaon alku nyt vähän venähtää niin sou not, otetaan toiset.


Eilen oltiin paikallisen hiihtoporukan syömingeissä. Se on myös täällä kokopäivähommaa, tuo syöminen. Paikalla oli myös Roberto Rodrigues, Huhtasuon Hiihdon vuoden tulokas 2006, jonka liikuntalaiset ehkä tuntee? Jäbä oli opiskellut Jyväskylässä kolme vuotta, ja hiihtänyt joitain kisojakin. Täällä on myös joka toinen jamppa juossut jonkun vähintään 60kilsan vuoristomaratonin. Vuorijuoksu on täällä muutenkin kova juttu. Fyysisesti parhaat suunnistajatkin ovat kuulemma melkoisia rahan kerääjiä vuorijuoksujen jylhillä areenoilla. Jos olisin tikissä, niin olisimpa itsekin vuorijuoksemassa. Nyt täytyy tyytyä Jommun joogaan.

Kisojen tuloksia ja kuvia ja kai sinne jotain videotakin jossain vaiheessa pusketaan, voi kujuilla täältä: Totana-O

óle!

keskiviikko 7. lokakuuta 2009

Voces de Ultrarumba

Alkaa olee suurimmat säädöt kutakuinkin säädettynä täällä päässä.
On kämppä ja siinä sähköt. Espanjan lisenssit ja O-Veleta. Löytyy läjä karttoja ja FIFA10. On puhelimet ja netit, kinturi-netti, mutta kumminkin. Asuminen ja ruoka on niin halpaa, että täällä oleskelu on vähän ko laittais rahaa pankkiin.

Maailmanlopun mättäminen on saanut vielä odottaa itseään. Varovaisuus on tällä hetkellä mun harjoittelun teema numero uno. Polvi on ollut täällä yllättävänkin hyvässä kunnossa, mutta rauhassa, rauhassa. Toki sitä silti jonkin verran on jo ehtinyt lähimpiä polkuja tamplaamaan. Latailen tänne kuvia

Viime viikonloppu oli aika hektinen. Sen lisäksi, että piti koko ajan spekuloida SM-yötä ja Mäksän tulevaa viimeistelyharjoitusta, oltiin Benaluassa kisoissa. Lauantaille tarjoiltiin "pitkää matkaa" ja sunnuntaille keskaria. Mestoille pamahti samaan aikaan myös pari cabronea lännestä, el Sombrero ja el Pipo, mapa rusojensa kanssa. Zanne potki meidät piireihin ja näytti parhaat tapas-paikat. Ei siin midist.

Lauantain 7 kilsan kisan sain kuin sainkin puristettua alle tuntiin. Vaikka lähdin rauhallisesti liikkeelle ja pidin oikeastaan kynttilää vakan alla koko kisan, niin sydän syljeskeli häijyn lyhyitä lyöntivälejä. Ekaa kertaa tummuin jossain vartin kohdalla, saattoi toki olla 10minsankin kohdalla. Toinen seinä tuli vastaan 40min kohdalla. 45min kohdalla oli jo sellaiset fiilikset, että PÄÄTIN pudottaa vauhtia ja tulin vikan vartin aikalailla "kävellen". Yllättävän vähän jäin silti jätkille. Suunnistus sujui kuitenkin yllättävän hyvin, vaikka maasto oli melko spesiaali. En ole tuollaisssa koskaan suunnistanut. Toisaalta kun suoritusta kävin kisan jälkeen läpi, niin olihan siellä paljon puutteita pään sisällä.



Seuraavana päivänä juostiin samassa maastossa keskari. Eiliset kisat painoivat lievästi jaloissa, ja päätinkin jo hyvissä ajoin, että otan tämän vain kevyenä lenkkinä. Kisojen jälkeen fiilis oli aavistuksen hapokas. Eilen käytiin heittämässä kolmen tunnin vaellus ja olo olikin jo paljon freesimpi. Tonne päälle ja takas:


Tunnin päästä on Veletan yhteisreenit. Ekat meidän osalta ja suunnistusta vissiin on ohjelmassa. Saas nähdä minkälaista settiä entrenador Salguero on kehitellyt.


ps.Monachilistahan on vanha sprintti-kartta, jota ei olla kyl viel nähty. Päivitysprojekti alkaa heti kun saadaan se ocadina. óle!