Hektistä on pitäny, joten blogin päivittäminenkin on jäänyt vähemmälle. On ollut niin sanotusti kaaikenlaista. Mutta mitäs niistä turhia jaarittelemaan. Reenit ovat sujuneet pitkälti suunnitelmien mukaan - tai ainakin eiliseen asti. Toissapäivänä hieman sääri kipeytyi lenkillä, ja eilen päärin varmuudeksi jättää hallivedot tekemättä. Eipä se ylimääräinen lepopäivä viikkoa ennen katsastuksia ole koskaan kuntoa laskenut. Toivottavasti se, yhdessä kaappiin edellisten vammojen jäljiltä jääneiden voltarenien ja orudis-geelien kanssa, riittää. Niin ne katsastukset. Tosiaan viikon päästä pitäisi liikahtaa kovaa ja päänkin soisi toimivan. Nyt on mielessä ne, ja sen jälkeen katsotaan mitä harjoitusrintamalla tapahtuu seuraavaksi.
Tasoakin kävin tuossa testaamassa tammikuun lopussa. Kynnykset antoi lukemiin 3:58 ja 3:26. Itselleni kohtuullisia lukemia tammikuun loppuun, mutta paria viikkoa ennen kisoja... noh... näillä mennään.
Maksimaalinen suorituskyky sen sijaan lagaa edelleen. Tiettyyn pisteeseen asti (ehkä 3:15 vauhti) juoksu tuntuu melko vaivattomalta, mutta siitä kun ottaa 10sek/km pois, niin johan alkaa polttelemaan. Olo on kuin viidennellä olympiarenkaalla, ei vain aukea. Ihan kuin joku rajoitin olisi päällä. Spekuloin, että se voi johtua seuraavista asioista:
a. ylikunnon jälkivaikutukset,
b. punttia on tullut tehtyä sen verran paljon, että:
-b. lihasmassa on kasvanut ja happi ei vielä kulje joka paikkaan optimaalisesti - toisaalta juoksukilometrejä tulee sen verran, että eipä se pahemmin ole päässyt kasvamaan,
-c. hermostoväsymystä,
d. oli mulla joku neljäskin vaihtoehto mielessä, mutta se ei nyt taas tuu mieleen.
Jos pitäisi lähteä veikkaamaan, niin spekuloisin, että se johtuu osittain kaikista vaihtoehdoista - tosin d:stä en just nyt tällä sekunnilla ole ihan varma.
Jahas, nyt sarjassamme kaaikenlaista olisi tarjolla lisää kaaikenlaista. Siispä tähän. Jatketaan harjoittelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti