tiistai 14. huhtikuuta 2009

Boulevard of Broken Dreams

Perkele. Siinä kävi sitten niin, että jouduttiin tekemään vähän isompaa operaatiota.
Alkuunhan piti vain putsata rustovaurio polvilumpion takaa ylhäältä (tai jostain sieltä hoodeilta).
Magneeteissa kumminkin oli näkynyt myös reisiluussa oleva irtonainen palanen, mutta lääkäri oli hyvin luottavainen sen suhteen, että sille ei tarvitsisi tehdä mitään. Reisiluusta oli irronnut palanen, joka oli reisiluussa kiinni vain sen ja luun väliin kasvaneella rustolla. Jotain kasvuhäiriötä se todennäköisesti oli, sano doc.

Jokatapauksessa olinkin menossa vain tähystykseen ja kuukauden päästä piti olla back in action. Toki sen huonommankin vaihtoehdon, että reisiluu pitäisi korjata, seuraukset käytiin läpi.

Leikkauspöydällä alkuun putsattiin rustovaurio tähystyksellä, jonka jälkeen lääkäri tarkisti reisiluun tilanteen ja totesi sen (yllättäen, siis oikeasti yllättäen) aika heikoksi. Ei siinä auttanut. Rauhoittavia oli mieli täynnä, joten varmaan olisin vastannut mihin tahansa kysymykseen myöntävästi, mutta kun lääkäri sanoi, että tämä reisiluukin pitäisi nyt korjata, niin ei siinä auttanut. Jossain vaiheessa heräsin kun joku hakkasi vasaralla peltiä, hirveä meteli. Hetken aikaa pällisteltyäni totesin, että lääkäri siinä vain vasaroi polveani. Taisin vähän hymyillä.

Tällainen hommeli siinä väsättiin (rustovaurion korjauksen lisäksi):



Kuusi viikkoa kepeillä, jonka aikana jalalle saa varata painoa max 15kg. Sen jälkeen saa aloittaa (jos menee hyvin) vesijuoksun. Keppien heivauksen jälkeen kuntopöörääkin saa alkaa sitten polkea semi-maltillisina annoksina, alkuun 5min, seuraavalla kerralla 10min, sitten 15min jne. 10viikon kohdalla, eli joskus jukolan aikoihin, saisi alkaa ottaa ensimmäisiä juoksuaskelia (jos hyvin menee). Jossain 6 ja 10 viikon välillä aloitetaan kuihtuneiden lihasten jälleenrakennus.
Pientä liikettä jalalla pitikin alkaa tehdä jo heti leikkauksen jälkeen, mutta annetuista kuntoutusliikkeistä en kyllä vieläkään pysty kaikkia suorittamaan edes auttavasti. Joka tapauksessa kolmesti päivässä noita hyvin pieniä liikkeitä tulee tehtyä. Ensi viikolla alkaa onneksi fysioterapeutilla ramppaaminen, joten apua on tarjolla näiden liikkeiden suorittamiseen.

Päällimäisenä nyt on mielessä polven kuntouttaminen ja paraneminen. Notta tulisi nyt kerralla kuntoon. Toiveena ja tavoitteena on, että pääsisi elokuuhun mennessä sellaisen toiminnan pariin, jota kehtaa kortsun saunaillassa kutsua harjoitteluksi. Kiirettä ei ole, kunhan saa itsensä loppukesästä siihen kuntoon, että pystyy hyvissä ajoin aloittamaan valmistautumisen seuraavaan sesongiin. Ylimenokauttakaan ei tarvitse syksyllä pitää, kun ei ole kautta välttämättä aloittanutkaan. Saas nähä.

Ensh kauel. Perkele.

6 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Harjoitusvastus on kohta matkalla Jkylään. J vois kuiten toimia koekaniinina ennenkuin itse hyppäät pyörän selkään. ;)

mädi kirjoitti...

Hyvä. Voin kaiken muun passaamisen lisäksi laittaa Janen vielä polkemaan pyörääkin.

jane kirjoitti...

jeba, kyllähän mie polojen, jos sie vain ohjaat.. :D

Mhiippari kirjoitti...

Et oo sarjakuvapiirtäjäksi ajatellut ryhtyä? On meinaan hieno kuvasarja.
Kuntoutumisia.

mädi kirjoitti...

Joo, vois alkaa piirtää sellasta suunnistusaiheista sarjakuvaa, varsinkin, kuten kuvasta näkyy, olen niin helvetin hyvä piirtäjä.

Nimetön kirjoitti...

sattuu itteekin tarinaa lukiessa.