Epätoivo hiipii ikkunan taa, nyt uidaan tummissa vesissä ja niin edelleen.
10 päivän (polvi)lepo ei varsinaisesti vienyt polvea kohti seuraavia haasteita. Tiistaina polvi kesti pyöräilyä noin kaksi minuuttia ja keskiviikkona juoksua ei yhtäkään. Torstaina olin sitten fyssalla, tänään taas lääkärillä (eri lääkäri tällä kertaa) ja paria tuntia myöhemmin löysin itseni saman rakennuksen alakerrasta ja magneettikuvathan siinä tuli räpsittyä. Tiistaina kuulemaan tuomiota.
Fyysisen ahistamisen puuteessa olen katsellut ja tutkin karttoja. Muodostanut mielikuvia, suunnitelmia, tilanteita, tunti-pari päivässä, välillä on mennyt kolmekin. Varmaan 200 rataa olen joussut mielessäni läpi, mutta yksi on ollut aivan omassa luokassaan. Alessio Tenanin blogista löytyi viikon helmi.
Männä aikojen harjoituksellisissa yt-neuvotteluissa huonosti pärjänneiden Kortepohjan telakkamiesten vertaistukiryhmä järjesti eilen matkan Uuden Jyväskylän fantasiaan katsomaan elokuvaa, joka näin vapaasti kääntyy 'Rannekellomiehet'. Jonkinlaisia kellomiehiä mekin kuitenkin olemme kerhon toisen jäsenen, Raimon, kanssa. Tosin sykemittaria en ranteeseen ole pariin viikkoon saanut ripustaa. Saattoihan tuo jonkun ulkopuolisen silmiin näyttää hieman erikoiselta, kun kaksi lommoposkista adonista raahaa toista jalkaansa perässään ja matelee eteenpäin vauhdilla, jolla ei olisi asiaa edes rollaattorikerhon iltapäiväajoihin. Jokatapauksessa, mitä piti sanomani, kyseisessä elokuvassa on paras soundtrack ikinä.
Ja jottei sielunmaisema näyttäisi liian synkältä, niin laitetaan loppuun pieni 'sportident-kevennys':
3 kommenttia:
Kuka on tuo kaveri joka Bekkelaagetin (?) paidassa tulee rastille tossa videolla? Näyttää Holgerilta, mutta onko?
taitaa olla daniel marston
marstonhan se. on muuten italiassa juostu myös hienot yömestikset(paikallisella mittapuulla). kartta löytynee samasta blogista kun tuo helmi.
Lähetä kommentti