tiistai 3. maaliskuuta 2009

Ball and Chain

Edellisestä (varsin yltiöpositiivisesta) kirjoituksesta on ehtinyt vierähtää kuukausi. Silloin olin ehtinyt tepastella korvaavan harjoittelun parissa jo 3-4 viikkoa ja kortisonipiikin ohella ohjelmaan kirjoitettiin pari viikkoa lisää samaa puuroa. Mieltä virkisti seuran hiihtoleiri Jämillä, mutta muuten uitiin aika tummissa vesissä. Piikin jälkeen toisella viikolla koitin juoksemista neljä kertaa ja polvi kestikin jokaisen puolen tunnin lenkin oikein hyvin. Sen viikon päätteeksi tulikin suunnattua melko pelonsekaisin tuntein 12 päivän Portugalin leirille.


Portugalin leirin pystyin vetämään läpi suhthyvin "no junk miles" -teemalla. En herännyt kahtakymmentäviittäminuuttia ennen aamupalaa aamulenkille, vaan aamuvenyttelylle. Pari-kolme kertaa päivässä otin kylmähoidot ja osan treeneistä tein pyörällä. Polvi tuntui ensimmäisen viikon oikein hyvältä. Ehkä liiankin hyvältä, sillä viikon viimeisessä harjoituksessa, WRE-kisan päälle tehdyllä pyörälenkillä, vaiva tuli kertaheitolla takaisin ja kovaa. Toisen viikon alkuun oli jokatapauksessa suunniteltu pari päivää juoksutaukoa, mutta ne pari suunniteltua 2h pyörälenkkiäkin jouduin keskeyttämään heti alkuunsa. Vaeltaa sentään pystyi ja parin päivän jälkeen pystyin taas suunnistamaankiin, kunnes leirin viimeisenä aamuna polvi niinsanotusti ilmoitti olevansa valmis kotimatkalle, tulemalla pirun kipeäksi jo muutaman minuutin hölkän jälkeen. Voihan S.O.D. sentään.


Nyt on kulunut siis 9 viikkoa siitä kun polvi tuli kipeäksi ja vieläkin sitä on. Hoitajakin on testattu jos jonkinmoista. Ensin kylmä/orudis/pieni-lepo hoito, sitten tulehduskipulääkekuuri, kortisoni ja ehkä jossainmäärin tuli viimeiseksi koitettua sitä perinteistäkin: "sillä se lähtee millä on tullukkin", no ei lähteny.
Eilen olin sitten fysioterapeutin pakeilla ja vihdoin ja viimein joku osasi sanoa jotain kivun syystä. Ilmeisesti oikea jalkaterä tulee jotenkin hieman kallellaan maahan, jota kompensoidakseen lantio kiertyy oikealta hieman sisäänpäin, joka puolestaan ärsyttää polven limapussia.
Fyssa veti polveen kinesioteippauksen viikoksi, jonka pitäisi nostaa polvilumpiota hieman ja vähentää rasitusta ärtyneestä paikasta. Lenkkarit pitäs laitaa myös vaihtoon, Kayanot veke ja neutraalit tilalle. Sekä tehdä lonkan ulkokiertoliikkeitä keskimmäisen pakaralihaksen vahvistamiseksi jostain syvältä. Ja niin, pitäisi tässä myös levätä 10 päivää. Kait sekin kortti on nyt sitten katsottava, jos sillä polvi jo vihdoin korjaantuisi.
Samaan syssyyn lyötiin myös Teneriffalla telottuun nilkkaan toiminnallinen teippaus, jota pitäisi myös pitää viikko. Sen pitäisi jotenkin siirtää pohjeluuta ja tukea nilkkaa, samalla antaen sen parantua paremmin. Sekin kun on vielä kahden kuukauden jälkeen hieman turvoksissa ja suunnistaessa vaivasi. Jos tällä levolla nyt saisi paikkansa kuntoon, niin ehkä sen miehenkin vielä ehtii saamaan. Täytyy kyllä sanoa, että jotenkin nyt löytyy enemmän malttia ottaa se lepojakso, kun tiedän, että olen kaikesta huolimatta kuitenkin kohtuullisessa kunnossa.


(tämä viikko mennään tällä - sohvalle karttoja tutkimaan)

ps.Portugalin leiristä enemmän juttua tulossa.

Ei kommentteja: