keskiviikko 7. toukokuuta 2014

A day late, en krona short

10mila14. Valmennusjohto sovitteli droppipipoa päähän. Viikkoa ja kahta ennen harjoitusväsy tai jokin muu varsin negatiivisesti menoon vaikuttava ikävyys osui huonoon saumaan. Ei siinä auttaneet talven esitykset, ei vaikka itse tiesi asian laidan paranevan. Tutti ja taa.

Lähtösoiro oli tänä vuonna harvinaisen tumainen jos sattui starttaamaan avaukseen yli sadan numerolla porukan keskeltä. Alun kapealla polkupätkällä tummaa hiekkaa oli niin paljon ilmassa, että hyvä että eteenpäin näki. Sitä saikin sitten niistää ulos silmistä ja nenästä seuraavat päivät.

Tiomila 2014

Juoksin ihan alun mielestäni erinomaisesti. Metsään kun puskettiin, niin ukkoa oli joka uralla niin paljon edessä, että pakko oli hakeutua koko ajan enemmän vasemmalle ja vasemmalle ja kiertää porukkaa. Iskin sen minkä kintuista irtosi mäen päälle, että pääsisin jonkinmoisiin asemiin. Mäen päällä olinkin jo selvinnyt pahimmasta ruuhkasta, mutta kärki meni puolisen minuuttia edellä. Sama oli tilanne kun päästiin tielle. Jos olisi oikein hyvässä kunnossa, niin tuon eron olisi voinut pienellä ylivauhdilla juosta kiinni, mutta nyt ei ollut mitään puhetta. Varsinkaan, kun alku oli tullut vedettyä jo täydellä höögillä. Valmennusjohdon ohjeet olivat auttaa ykkösjoukkueen juoksijaa tarvittaessa. Tiepätkällä sain kelattua tutun paidan kiinni. Varmistin, että samalle hajonnalla mennään, ja menin ohi. Parempaan en pystynyt. Alku meni varsin mainiosti. Ekalla TV:llä (200) eroa letkan kärkeen oli tuo samainen reilu puoli minuuttia (Teräsmies tosin oli letkasta karussa 20 sekunnin verran). Jossain vaiheessa ennen TV:tä Kiril puski ohituskaistaa ohi sellaista kyytiä, että ihan kirjaimellisesti kävi kateeksi. TV:n jälkeen homma pysyi edelleen hyvin gripissä. Pari väliä peesailin Matti Koivistoa, joka peesaili IKHP:n kakkosjoukkuetta. Se oli kuulemma vetänyt koko matkan helkutin hyvin. Mikäs siinä sitten. Selkä meni vaihtoon, kun 169:lle tein koko reissun ainoan suunnistuvirheen. Koukkasin about 15 sekuntia - väitän kyllä, että juomapiste ei ollut maastossa ja kartassa samassa paikkaa, joka johti samaistusvirheeseen.  Yleisörastille olisi pitänyt tajuta hakea vielä ylhäältä polkua alle rinteessä puskemisen sijaan. Loppu tuli kuitenkin muutoin ilman virheitä, joskin viimeisen 1,5km aikana ero kärkeen kasvoi silti tasaisesti. Vaihdossa 2:10 suuren ja mahtavan EKSJÖn kakkosjoukkuetta perässä. Vamos! Olin silti varsin tyytyväinen. Eturivin lähtöpaikalla tai paremmassa kunnossa olisin voinut tulla alle minuutin kärjestä. Mutta näillä sitruunoilla tähän, ja sitten kohti seuraavia haasteita.

2 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Eli varsin hyvä suoritus, mutta edelleenkin noilla ruotsalaiskartoilla eteneminen vaatii jonkinlaista soveltamista luetun ja nähdyn kesken?

Mädi kirjoitti...


Itsellä ei ole koskaan ollut suuria vaikeuksia ruotsalaisten karttojen kanssa. Toki välillä tulee ihmeellisyyksiä vastaan (useamminkin kuin Suomessa), mutta jollain tapaa myös pidän tuollaisesta ruotsalaisesta suhteellisen pelkistetystä kartoitustyylistä.