lauantai 23. marraskuuta 2013

Nolla kolmetoista

Vuosiluvut 1.11.2012-31.10.2013

Määrää: (Suluissa 2012)
Reeniä: 435h (523h)
Harjoituksia: 439 (361)

max:      3% (2%)
vk:       10% (6%)
pk2:      6% (8%)
pk1:     68% (65%)
kevyt:   9% (8%)
voima:  4% (11%)

Noususumma: n.50000m (n.40000m)

Matkaa:
Jalalla:    3703km (3348km)
Hiihtäen:   568km    (93km)
Pyörällä:   251km      (3km) (+ n. 1500km työmatkapyöräilyä, jota en laske mihinkään)

Lajeittain:
Juoksua:    235h (235h)
Vaellusta:      30h (22h)
Hiihtoa:      45h (8h)
Pyöräilyä:      13h (0h)
Vesijuoksua: 1,5h (2h)
Koordinaatio: 10h (22h)
Suunnistusta:   55h (37h)
Voimaa:       18h (43h)
Pelejä:      0,5h (2h)

Kuukausittain:
Marraskuu: 31h 275km (47h 423km)
Joulukuu:     29h 275km (59h 501km)
Tammikuu: 43h 227km (48h 426km)
Helmikuu:   35h   68km (45h 322km)
Maaliskuu:   55h 412km (40h 401km)
Huhtikuu:     37h 395km (30h 314km)
Toukokuu:   37h 366km (18h 196km)
Kesäkuu:     33h 302km (17h 159km)
Heinäkuu:   46h 411km (17h 168km)
Elokuu:       31h 353km (17h 142km)
Syyskuu:         29h 322km (16h 157km)
Lokakuu:         31h 298km (16h 141km)

Suunnistusta:
55h 15min (36h 34min)
516km (352km)
Kilpailuja: 42 (22, joista 14 tosissaan - muissa toipilaana)
Sprinttikisoja: 15 (11).

Muuta:
Sairas: 8 päivää (6 päivää)
Loukkaantunut: 71 päivää (11 päivää)
Matkustuspäiviä (yli 4h päivässä yhteen suuntaan): 68 (59)


- Aika paljon normaalia kautta pienemmiksi jäi moni luku. Toki edelliskauteen verrattuna on monella sektorilla ”parempia” lukuja, mutta se vuosi menikin puoliksi ylikunnon takia pelkkää mielenterveysliikuntaa harrastaen. Edelliskauden taakat painoivat myös selvästi vielä tällä kaudellakin. Numeroiden valossa se näkyy Marras-Joulukuussa, kun en saanut vielä harjoitella, kuin max. 8h/viikko. Eniten se näkyy ehkä kuitenkin tuloslistoilla. Vaikka onnistuin monissa itselleni tärkeissä kisoissa tekemään hyvän tai erinomaisen suorituksen, niin tulokset sinänsä jäivät varsin mitättömiksi. En vain ollut fyysisesti sellaisessa kunnossa missään kisoissa, että menestystä olisi voinut tulla. Uskon, että edelliskauden taakat painoivat kintuissa ja elimistössä enemmän kuin koko kauden aikana suostuin itselleni myöntämään. Ei ollut 100% Mädi missään vaiheessa.
Toki yksi suuri vaikutus on myös luvulla 71, joka löytyy loukkaantunut -sarakkeesta. Koko helmikuu ja vähän ylikin meni polven (plica) takia lähes yksinomaan hiihtäen – pystyin juoksemaan vain kerran viikkoon (matolla jotain kovempaa). Sitten murtui kylkiluu pari kertaa. Ensimmäisen kerran maaliskuussa, ja toisen kesäkuussa viikkoa ennen Jukolaa, joten Jukolakin jäi väliin. Kokonaisia lepopäiviäkin tuli siten sievoinen summa. Ne vaikuttivat monella tapaa negatiivisesti harjoitteluun ja jouduin tekemään aika paljon kompromisseja. Omaa suunnitelmaani en päässyt oikein missään vaiheessa kunnolla seuraamaan.

Kaikesta huolimatta vielä huhtikuun alussa näytti yllättävän hyvältä. Maajoukkueen sprinttileirillä Barbaten hoodeilla vauhti oli täysin vertailukelpoista kehen tahansa – ja nyt puhutaan siis sprinttisuunnistusvauhdista. Mutta tuon leirin jälkeen samanlaista kulkua / hyvää tunnetta ei ollut enää koko kautena (fyysisesti siis). Vaikka joissain kisoissa fiilis olikin hyvä, niin vauhtia ei vaan löytynyt – yleensä se kertonee paskasta kunnosta. Oli siellä sentään muutama sellainenkin kisa, jossa vauhtia löytyi, mutta harvassa ne olivat. Enkä ole harjoituspäiväkirjasta löytänyt syitä siihen, miksi noina muutamina kertoina vauhti oli suhteessa parempaa – tai muina kertoina huonompaa.

Olin siis fyysisesti heikko. Kirjaimellisestikin, sillä yhden selkeän puutteen havaitsin viime kauden aikana, ja se oli voima. Kaikki loukkaantumiset olivat vielä sellaisia, että ne käytännössä estivät juuri minkäänlaisen voiman tekemisen, ja se jäi todella vähälle. Ja kun edelliskauden jäljiltä voimatasot olivat muutenkin alhaalla, niin siinä varmasti yksi iso syy hitauteen.

Jotain positiivistakin. Taidollisella puolella tapahtui kehitystä. Pystyin tekemään suurimmassa osassa sprinttikisoja ja harjoituksia hyvän tai erinomaisen suorituksen. Selvästi paremmalla prosentilla, mitä aikaisempina vuosina. Tai en tiedä kasvoiko taito sinänsä. Ehkä ennemmin puhuisin parantuneesta suorituksen hallinnasta.

Yhteenveto:

Taito sprintti: Taidollisella / suorituksenhallinnallisella puolella kehitystä ja pääosin hyviä / erinomaisia suorituksia kisoissa.
Taito maasto: Status quo ante ylikunto. Joissain viesteissä tein normaalia itseäni enemmän virheitä. Tämä johtui siitä, että jouduin fyysisesti liian koville. Henk. koht. kisoissa suunnistin pääosin hyvin.
Fysiikka: Syy, miksi menestystä ei tullut.


What next:

Tulevalla kaudella elimistö on vuoden verran kauemmin ehtinyt palautua ylikuntotilasta. Toivon, että se alkaa näkyä ja tuntua. Voimatasot korjataan ja nostetaan samalla uudelle levelille – tätä varten piti hommata valmentaja Newcastlesta asti. Yritän olla loukkaantumatta, vaikka kivet ja kumpareet kuinka huutelisivat ilkeästi. Harjoittelen hyvin ja toivon, että pystyn seuraamaan suunnitelmaa. Mutta...

you must remember this
A kiss is still a kiss
A sigh is just a sigh
The fundamental things apply
As time goes by.

Nautitaan elämästä. Tavoitteet on edelleen korkealla.


Play it, Sam

6 kommenttia:

Mikko Patana kirjoitti...

Näin viime yönä unta että olit juossut Tammisaaressa 10km 31.39. Olkoon se enne.

Mädi kirjoitti...

Pitääkin ruveta bongaamaan juoksukalenterista, että koska Tammisaaressa on seuraavaksi kympin kisa.

Anonyymi kirjoitti...

Perussettii; Chris Terkelsenillä meni reilu neljä, ja A-M Hauskenilla yli kaksi vuotta palautua ylikunnosta. Hienoa jos ensi vuonna tulee tulosta, mutta älä ylläty jos tulostaso ja kulku vielä vaihtelee (sekin on tyypillistä ennen kuin tilanne normalisoituu). Ja todennäköisesti jatkossa tulet reagoimaan herkemmin kovaan kuormitukseen kuin ennen. Mutta huoli pois, ja katsele Terkelsenin ja Hauskenin tuloksia vuoden 2003 jälkeen :-)
nimim: tiedät-kyllä-kuka

Mädi kirjoitti...

Tiedän :)

Näin olen myös ymmärtänyt että näissä hommissa menee just niin kauan kun niissä menee, ja sitä ei kukaan pysty arvioimaan kuinka kauan se on.

Mutta eihän tässä olla vielä kolmeakymmentäkään, joten kestävyysurheilua ehtii kyllä harjoittamaan.

Anonyymi kirjoitti...

Eli voisko todeta, ettei kyseessä olekkaan takana loistava tulevaisuus?

Mädi kirjoitti...

Voi todeta. Voi todeta myös päinvastaista. Ihan miten itse haluaa. Let's find out.