keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Wii ja kookospallot

Mannassa saavutettiin siis mukava 3. sija!

Oli hienoa fiilistä ja hienoa maastoa, ja hienoa menestystäkin vielä. Ja täytyy kyllä tunnustaa, että kyllähän se Manna jännitti, tosin vasta oman osuuden jälkeen, mutta kivaa oli jännittää silloinkin, varsinkin ankkuriosuuden aikana. Kuten aikaisemmin tuli todettua, Manna on hieno viesti.

Menestyksen kunniaksi julkaisen yksityiskohtaisen tarinan oman osuuteni vaiheista. Karttaa en valitettavasti pysty tarjoamaan, koska se ajautui väärään letkaan, mutta eipä siinä ihmeellistä olisi. B-hajontaa juoksin.
K-1: Lataan itseni letkan jatkoksi ja luen tiukasti karttaa. K-pisteen jälkeen ohitan mykoplasma-hytösen. Suoritan ohituksen varmuudeksi puun takaa, etten saa tartuntaa. Hiukan ennen rastia letka jakaantuu kahtia, lyhyemmälle ja pidemmälle hajonnalle. Käyn varmuuden vuoksi ensin lyhyen hajonnan kautta, josta suuntaan sitten suoraan omalle pidemmälle hajonnaleni. Aikahukkaa kertyy noin 15 sekuntia. Leimaan rastilla samaan aikaan Muukkosen kanssa, jolla on tietääkseni sama rata. Lyön koukun kiinni.
1-2: ei muistikuvia
2-3: ei muistikuvia
3-4: ei muistikuvia
4-5: ei muistikuvia
5-6: ei muistikuvia
6-7: ei muistikuvia
7-8: Hämäriä muistikuvia, että olisin huudellut edellä menneelle Sävedalenin linkkimiehelle jotain samasta rastista ja muukkosesta, sekä mahdollisista ehdotuksista/käskyistä lisätä vauhtia. Ilmeisesti valko-venäjän kielen taitoni on ruosteessa, sillä jumitan tiheikössä uralle ja naru katkeaa. Näen vielä vilauksen vihreää paitaa leimaamassa rastilla.
8-9-10-11-12-M: Saan suunnistaa itse. On helppoa, joten vedän minkä kintuista lähtee. 9:n jälkeen näen Skarholtin selän 100metriä edellä, mutta muita ei enää näy. Tokavikan jälkeen kuulen kun Lidingöä hehkutetaan kärjessä vaihtoon. Totean, että lopussa on täytynyt olla vielä (epä)reilu hajonta. Tulen 45 sekuntia perässä.

-

Kisan jälkeen mentiin pitämään vielä Tiomila-leiriä. Kovimmat karjut vetivät samana iltana vielä yö-reenin, mutta meikäläisen kintuilla ei uskalla kuin kerran päivässä metsään, joten jouduin odottamaan seuraavaan aamuun asti, ennen kuin pääsiin taas irti. Onneksi Vanha Kazan sentään lämmitti mieltä. Koska Paradisetin keikasta säilyi muistona karttakin, niin laitetaan tuo eetteriin:


paradiset

ja loppuun vielä leukoplast-kevennys:

3 kommenttia:

Tero F kirjoitti...

Kookospallot alko tosiaan ottaa aivoon nettiselostusta kuunnellessa... Onnittelut 3.sijasta! Toi koiravideo ei varsinaisesti vähentäny koirahankinnan intoa

mädi kirjoitti...

Thanks.
Kookospallot olivat kyllä yllättävän hyvän makuisia. Koirakuumetta voi koittaa lievittää ostamalla paketin Leukoplastia. Tosin sen vaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä.

Nimetön kirjoitti...

Le Big Mac, näinä feisibuukin aikoina onnistuin löytämään vanhoja tuttuja ei-Facebookista! Upeata! Mitäs mies?