Aamulla roimittiin 4h-kerhon setti Kolin maisemissa.
Profiili
JamJamKoskela etsii uimapaikkaa
Päivä katsottiin vanhoja suunnistus-uutisointeja. Ari Anjala ja Jarmo Tonder ovat taistelleet SM-pitkän mestaruudesta. Suunnistusta ollaan oltu viemässä olympialaisiin aikaisintaan vuonna 2008, ja ulkomaalaisia ollaan oltu perässä vauhtikestävyys ja taitoharjoittelussa. Hyvää muusia.
Illan ohjelmassa oli 1,5h pelailua ja kuntopiiri. Houmenna suunnistetaan pitkää.
lauantai 31. heinäkuuta 2010
perjantai 30. heinäkuuta 2010
AngA Koli-Juuka 2010 day 2
Laitetaan tähän alkuun vielä oleellista faktaa eiliseltä eli suunkautta nautitut nesteet: 8 litraa.
Tämä päivä alkoi kello 7.24 17minuutin aamulenkillä ja venyttelyillä. Eilisen jälkeen +27C tuntui mukavan viileältä, kun suunnattiin Janne Nurmisen mielestä MAAILMANKAIKKEUDEN HIENOIMPAAN SUUNNISTUSMAASTOON, Perävaaraan. Ja täytyy sanoa, että olen G:n kanssa samaa mieltä. Cours'setteri Tuomo "Rappio" Mäkelä, oli laatinut miulle 7,9km haasteen. Alussa homma oli vähän hakusessa, ja ykkösellä otin leimankin väärältä möykyltä rastiympyrän reunalta, mutta kolmosen jälkeen ei tarvinnut pysähtyä kuin kerran, 12-13 välillä, kun tulin pienelle suolle, jossa oli monen monta hillaa syötävänä.
Perävaara
Ei jaksa näitä nettejä uhtaan. Todetaan vain lyhyesti, että olympialaisten lajeina olivat jalkapallo, mölkky, tikanheitto, kroketti ja makkaran paisto nuotiolla Neil Youngin säestämänä.
Tämä päivä alkoi kello 7.24 17minuutin aamulenkillä ja venyttelyillä. Eilisen jälkeen +27C tuntui mukavan viileältä, kun suunnattiin Janne Nurmisen mielestä MAAILMANKAIKKEUDEN HIENOIMPAAN SUUNNISTUSMAASTOON, Perävaaraan. Ja täytyy sanoa, että olen G:n kanssa samaa mieltä. Cours'setteri Tuomo "Rappio" Mäkelä, oli laatinut miulle 7,9km haasteen. Alussa homma oli vähän hakusessa, ja ykkösellä otin leimankin väärältä möykyltä rastiympyrän reunalta, mutta kolmosen jälkeen ei tarvinnut pysähtyä kuin kerran, 12-13 välillä, kun tulin pienelle suolle, jossa oli monen monta hillaa syötävänä.
Perävaara
Ei jaksa näitä nettejä uhtaan. Todetaan vain lyhyesti, että olympialaisten lajeina olivat jalkapallo, mölkky, tikanheitto, kroketti ja makkaran paisto nuotiolla Neil Youngin säestämänä.
torstai 29. heinäkuuta 2010
AngA Koli-Juuka 2010 day 1
Siihen voisi vielä lisätä, että +35C, niin alkaa olla avainsanat siinä.
Tänään vietin "keskimatkapäivää". Aamulla Kopravaaran kartalla "karsinta" ja iltapäivällä Juuanvaaran kartalla "finaali". Molemmat tietysti kovaa. Karsinnassa meinasin jopa tummua lopussa, mutta finaalissa nostin loppusuoralla sykkeet 194:ään. Meikäläinen syttyy näissä maastoissa. Ei puutu kuin liput rasteilta, niin lento olisi katkeamatonta. Nyt greppejä ja vanhoja pukkeja pitää välistä vähän tiirustaa, mutta ei sen väliä. Aivan mielettömän isoa nautintoa. Juuanvaara-Tahkovaara ja siihen varmaan vielä Perävaara (jossa en ole vielä käynyt) on suunnistusmaastojen number one meikäläisen kirjoissa.
Kopravaara aamulla
Juuanvaara illalla
Tänään vietin "keskimatkapäivää". Aamulla Kopravaaran kartalla "karsinta" ja iltapäivällä Juuanvaaran kartalla "finaali". Molemmat tietysti kovaa. Karsinnassa meinasin jopa tummua lopussa, mutta finaalissa nostin loppusuoralla sykkeet 194:ään. Meikäläinen syttyy näissä maastoissa. Ei puutu kuin liput rasteilta, niin lento olisi katkeamatonta. Nyt greppejä ja vanhoja pukkeja pitää välistä vähän tiirustaa, mutta ei sen väliä. Aivan mielettömän isoa nautintoa. Juuanvaara-Tahkovaara ja siihen varmaan vielä Perävaara (jossa en ole vielä käynyt) on suunnistusmaastojen number one meikäläisen kirjoissa.
Kopravaara aamulla
Juuanvaara illalla
tiistai 20. heinäkuuta 2010
Kesä Espalla
On tullut tänä kesänä vietettyä aikaa Helsingin persiissä. En ookkaan täällä juuri aikaisemmin patsastellut. Kyllähän sitä täälläkin reenaa. Meren rannalla on ihan mukava juosta aamulenkkiä, ja keskuspuistossa pitkää, mutta yksi asia täältä puuttuu, nimittäin mäet. Nousua saa hakemalla hakea, eikä sitä löydy siltikään. Muutan Helsinkiin sitten kun rupean maratoonariksi, ei ainakaan asfaltti lopu kesken.
Viime viikolla juostiin rinttikatsastusta, jonka päälle kävin Finillä pari päivää harjoittelemassa. SM-Sprintin jälkeisen sprintti-ähkyn ja pettyneisyyden jälkeen en ollut uhrannut yhtä ainoata ajatusta sprinttiin, puhumattakaan, että olisin sitä varten harjoitellut, ja sen kyllä huomasi. Tuloksena oli kauden selkeästi huonoin sprint-suoritus, kuten reittihärvelistä voi osittain havaita. Parannettavaa jäi ainakin 50 sekuntia. Homma oli alusta asti kauhian epäsujuvaa, eikä oikein ottanut eteen missään vaiheessa. Asiaa ei varsinaisesti auttanut se, että saavuin lähtöviivalle n.7sekuntia ennen lähtöä, koska toimitsija ei ohjastanut mua eteenpäin. Fyysinen vire on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä, joten sijakin oli silti kohtuullinen, vaikka en siihen kovin tyytyväinen voikkaan olla. Rata oli kyllä yksi parhaista, ellei jopa paras, jota olen suomessa sprinttaillut, ja olen muuten tutkinut sen kisan jälkeen sprinttikarttojakin taas ihan eri mielenkiinnolla.
Nyt olisi sitten aikaa harjoitella taas vähän enempi. Kisakalenteri on seuraavan kuukauden osalta auki, tai vaihtoehtoisesti kokonaan tyhjä. Sen voi täyttää urheilun osalta harjoittelulla.
Kuriositeettina muuten mainittakoon, että laskeskelin ja jos laskeskelin oikein, niin olen suunnistanut Varsinais-Suomessa kaksi kertaa sitten marraskuun Someron leirin. Joka oli muuten vuonna 2008. Viime kesänä yhden sprinttitreenin kirkonmäessä ja tänä keväänä juoksin am-sprintin Paimiossa. Jokohan tuohonkin tilastoon saisi korjausta tällä viikolla.
Viime viikolla juostiin rinttikatsastusta, jonka päälle kävin Finillä pari päivää harjoittelemassa. SM-Sprintin jälkeisen sprintti-ähkyn ja pettyneisyyden jälkeen en ollut uhrannut yhtä ainoata ajatusta sprinttiin, puhumattakaan, että olisin sitä varten harjoitellut, ja sen kyllä huomasi. Tuloksena oli kauden selkeästi huonoin sprint-suoritus, kuten reittihärvelistä voi osittain havaita. Parannettavaa jäi ainakin 50 sekuntia. Homma oli alusta asti kauhian epäsujuvaa, eikä oikein ottanut eteen missään vaiheessa. Asiaa ei varsinaisesti auttanut se, että saavuin lähtöviivalle n.7sekuntia ennen lähtöä, koska toimitsija ei ohjastanut mua eteenpäin. Fyysinen vire on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä, joten sijakin oli silti kohtuullinen, vaikka en siihen kovin tyytyväinen voikkaan olla. Rata oli kyllä yksi parhaista, ellei jopa paras, jota olen suomessa sprinttaillut, ja olen muuten tutkinut sen kisan jälkeen sprinttikarttojakin taas ihan eri mielenkiinnolla.
Nyt olisi sitten aikaa harjoitella taas vähän enempi. Kisakalenteri on seuraavan kuukauden osalta auki, tai vaihtoehtoisesti kokonaan tyhjä. Sen voi täyttää urheilun osalta harjoittelulla.
Kuriositeettina muuten mainittakoon, että laskeskelin ja jos laskeskelin oikein, niin olen suunnistanut Varsinais-Suomessa kaksi kertaa sitten marraskuun Someron leirin. Joka oli muuten vuonna 2008. Viime kesänä yhden sprinttitreenin kirkonmäessä ja tänä keväänä juoksin am-sprintin Paimiossa. Jokohan tuohonkin tilastoon saisi korjausta tällä viikolla.
maanantai 12. heinäkuuta 2010
Vamo La Furia Roja
Yhdet sille!
Täsä kartat kainuust. Eka ja vika päivä. Katsastukset kävin piirtämässä oikein reittihärpeliin.
1. päivä
Toisen päivän reittihärveli (keski)
Kolmannen päivän reittihärveli (pitkä)
4. päivä
Viikon suorittamiset
Ihan OK arvosanan kai tuosta viikosta voi itselleen antaa. Ennen viikkoa kunto oli kuitenkin aika mysteeri itselle ja jalat eivät paljoa lupailleet. Ainakin pitkän matkan 11. sija lämmittää mieltä, ja se, että jaksoin vetää sen ja koko viikon maaliin asti yllättävän freesinä. Toki virhettä tuli tehtyä aivan liikaa, laskeskelin, että 16min oli viikon pummisaldo. Se keskarin loppumatkalla tullut vajaa nelosen "koukku" ainakin olisi saanut jäädä pois. No ompahan jotain opeteltavaa kesähelteille.
Seuraavaksi Sprintti-katsastus ja pari päivää harjoittelua Finillä.
Täsä kartat kainuust. Eka ja vika päivä. Katsastukset kävin piirtämässä oikein reittihärpeliin.
1. päivä
Toisen päivän reittihärveli (keski)
Kolmannen päivän reittihärveli (pitkä)
4. päivä
Viikon suorittamiset
Ihan OK arvosanan kai tuosta viikosta voi itselleen antaa. Ennen viikkoa kunto oli kuitenkin aika mysteeri itselle ja jalat eivät paljoa lupailleet. Ainakin pitkän matkan 11. sija lämmittää mieltä, ja se, että jaksoin vetää sen ja koko viikon maaliin asti yllättävän freesinä. Toki virhettä tuli tehtyä aivan liikaa, laskeskelin, että 16min oli viikon pummisaldo. Se keskarin loppumatkalla tullut vajaa nelosen "koukku" ainakin olisi saanut jäädä pois. No ompahan jotain opeteltavaa kesähelteille.
Seuraavaksi Sprintti-katsastus ja pari päivää harjoittelua Finillä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)