Olin eilen urheilulääkärillä.
Se kyseli, että ”polviko on kipeä?”
-Jooh, vastasin.
”Rusketuksesta päätellen leirillä on oltu ja innostuttu reenaamaan?”
-Jooh
”Olitko kauan ja missä?”
-Kolme viikkoa, 28 pohjoista ja 16 läntistä.
”Tuttu paikka, siellähän sitä mäkeä piisaa”
-Jooh
”No mikäs siinä polvessa sitten vaivaa?”
-No tuosta polvilumpion yläpuolelta keskeltä se on kipeä. Oirehtii ailahtelevasti. Juoksusta se kipeytyy aika nopeasti, mutta vesijuoksua ja pyöräilyä se kestää kivutta. Oireet ei oikein täsmää mihinkään valmiiseen polvitautiin. Pari viikkoa on jo vaivannut enemmän ja vähemmän.
”Menehän tuohon makuulle”
-Jooh
*heiluttelua ja vääntelyä, hieman paineluakin. toki myös lääketieteellistä spekulointia*
”Ei tämä oikein hyppääjän polveltakaan vaikuta, onko tästä arka?”
-Jooh
”Tässä sun polven yläpuolella taitaa olla limapussi tulehtunut. Syöt nyt 10 päivää näitä tulehduskipulääkkeitä - liikuntaa ei ole syytä rajoittaa”
-Jooh
*reseptin kirjoittelua ja tietokoneen ruudun pällistelyä*
”Katos, oot näköjään ollu päivälleen kolme vuotta sitten meillä saman polven kanssa”
-Jooh.
”Sillon on näyttäny olevan juoksijan polvea”
-Jooh
”Mikäs silloin oli syynä?”
-No sillon mä olin edellisen kerran Kanarialla.
Nyt oli lääkärin vuoro sanoa ”jooh”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti