Blackhole Sun

Kun kaikki nyt julkaisee kilpaa harjoituspäiväkirjaansa, niin liitytään kerhoon viime viikon osalta.
Kyllä korvaa harjoittelu on sitten kivaa...


...NOT!

Täällä myös hieman kuvia retkistä, jotka johtivat tämänlaisen toiminnan tarpeellisuuteen
...vaikka kyllä hyvät pohjat taidettiin luoda jo ihan kotimaan kamaralla - liukkaus on perkele!

19th Nervous Breakdown

Olin eilen urheilulääkärillä.

Se kyseli, että ”polviko on kipeä?”
-Jooh, vastasin.

”Rusketuksesta päätellen leirillä on oltu ja innostuttu reenaamaan?”
-Jooh

”Olitko kauan ja missä?”
-Kolme viikkoa, 28 pohjoista ja 16 läntistä.

”Tuttu paikka, siellähän sitä mäkeä piisaa”
-Jooh

”No mikäs siinä polvessa sitten vaivaa?”
-No tuosta polvilumpion yläpuolelta keskeltä se on kipeä. Oirehtii ailahtelevasti. Juoksusta se kipeytyy aika nopeasti, mutta vesijuoksua ja pyöräilyä se kestää kivutta. Oireet ei oikein täsmää mihinkään valmiiseen polvitautiin. Pari viikkoa on jo vaivannut enemmän ja vähemmän.

”Menehän tuohon makuulle”
-Jooh

*heiluttelua ja vääntelyä, hieman paineluakin. toki myös lääketieteellistä spekulointia*

”Ei tämä oikein hyppääjän polveltakaan vaikuta, onko tästä arka?”
-Jooh

”Tässä sun polven yläpuolella taitaa olla limapussi tulehtunut. Syöt nyt 10 päivää näitä tulehduskipulääkkeitä - liikuntaa ei ole syytä rajoittaa”
-Jooh

*reseptin kirjoittelua ja tietokoneen ruudun pällistelyä*

”Katos, oot näköjään ollu päivälleen kolme vuotta sitten meillä saman polven kanssa”
-Jooh.

”Sillon on näyttäny olevan juoksijan polvea”
-Jooh

”Mikäs silloin oli syynä?”
-No sillon mä olin edellisen kerran Kanarialla.

Nyt oli lääkärin vuoro sanoa ”jooh”.

Going the Distance

Tässä tuo nyt on jo koneella maannut, laitetaan sitten tännekin.

Viiltävä analyysi.

1.11.2007-31.10.2008, 366päivää – noin.

Määrää:

Reeniä: 554h (+24h) (suluissa muutos kauteen 2007)

Harjoituksia: 512 (+9)

max: 2% (2007: 3%) 190<

vk: 11% (2007: 14%) 170-189

pk: 78% (2007: 73%) 90-169

kevyt: 5% (2007: 6%) <90

voima: 4% (2007: 4%)

Matkaa:

Jalalla: 4500km (+30km)

Hiihtäen: 300km (+300km)

Pyörällä: 250km (+171km)

Lajeittain:

Juoksua: 291h 24min (+13h)

Vaellusta: 50h 57min (-20h)

Hiihtoa: 23h 21min (+23h)

Pyöräilyä: 12h 56min (+9h)

Vesijuoksu: 12h 48min (=)

Koordinaatio: 24h 28min (+4h)

Suunnistusta: 86h 39min (-14h)

Voimaa: 26h 35min (+2h)

Pelejä: 23h 24min (+6h)

Hisua: 0h 45min (+45min liikaa)

Kuukausittain:

Marraskuu: 57h 435km (50h 358km)

Joulukuu: 69h 450km (58h 434km)

Tammikuu: 60h 519km (54h 465km)

Helmikuu: 62h 490km (50h 414km)

Maaliskuu: 61h 429km (53h 473km)

Huhtikuu: 36h 357km (33h 312km)

Toukokuu: 37h 334km (39h 401km)

Kesäkuu: 35h 299km (40h 382km)

Heinäkuu: 46h 394km (50h 379km)

Elokuu: 43h 401km (46h 428km)

Syyskuu: 25h 206km (28h 275km)

Lokakuu: 23h 189km (25h 151km)

-Tuota määrää olisi pitänyt kasvattaa enemmän. Tavoite oli 600h, mutta syksyn koulukiireet ja yks parin viikon flunssa teki aika ison loven siirtymäkauden tekemisiin, mikä nyt varsinaisesti ei vaikuta kauden kisoihin millään tavalla. Ensimmäiset viisi kuukautta on sitä työntekoa ja se perusduuni tuli siinä hoidettua tunnollisesti, mutta näköjään toukokuusta eteenpäin olen harjoitellut joka kuukausi aavistuksen vähemmän kuin edellisvuonna.

Huhti- Touko- ja kesäkuu, aina Jukolaan saakka, ovat myös perinteisesti aika lailla kilpailuja täynnä. Olisi pitänyt jättää jotain kisoja juoksematta ja keskittyä enemmän harjoitteluun, vaikka kunto kyllä kesti Jukolaan asti ihan hyvin. Syksyllä ne ongelmat olivat. Pitää oikein katsoa tarkemmin, että mitä sitä on kesällä tullut tehtyä, tai mitä on jäänyt tekemättä. No heinäkuussa oli ainakin joka viikonloppu jotain juhlittavaa, mutta ei se siitä ole kiinni, vaikka kovia juhlia olivatkin, niiden jälkeisistä päivistä puhumattakaan. Lähinnä se selittää miksei reeniä tullut ennemmän.

Männä kaudella sain vähän hiihdettyäkin. Lähinnä YT:llä tuli latu-uskottavuutta haettua. Jyväskylässäkin taisin kerran käydä itseni häpäisemässä. Kesällä innostuin vähän pyöräilemään, kun kyllästyin hetkellisesti samoihin juoksulenkeiltä tuttuihin maisemiin. Voimaa tuli tehtyä talvella hyvin, kuntopiiriä ja punttia. Puntin tekemisen lopetin tarkoituksella kevään korvilla, mutta kuntopiiriä olisi pitänyt tehdä kesällä enemmän, jokavuotinen onkelma. Ehkä myös muutaman hermottavan punttireeninkin olisi voinut vääntää. Vesijuoksun pidin ohjelmassa palauttavana reeninä ja taisin kerran kesällä tehdä vesijuoksuvetojakin, kun nilkka oli hetken soirossa.

Testit:

Testijuoksu (Ankkurin legendaarinen kymppi): 33.16 - tammikuussa (2006: 33.09 - huhtikuussa)

Roninmäen testi (11km): 37.47 - joulukuussa (2007: 37.34 - joulukuussa)

Kanavuoren testirata: 31.39 (eka kerta)

5000m: 15.59 – maaliskuussa (olin vähän jumissa).

Tasotestit: 24.1: AerK: 4:10 - AnK: 3:30. vika 1000m: 2:47 23.4: AerK: 4:00 - AnK: 3:19.

-Juoksin molemmat testijuoksut vain kerran – en tiedä miksi. Olishan sitä voinut lähteä yksinkin viivalle, vaikka ei siihen välttämättä samanlaista fiilistä saa. Ei ko juoksin sittenkin roninmäen kahdesti, mutta tokalla kerralla keskeytin, ko pohkeet puutu. Ja olin itse asiassa Perniöntielläkin kahdesti, mutta tokalla kerralla oli niin paska keli, että ei ollut järkevää edes yrittää juosta kovaa.

Suunnistusta:

86h 39min (-14h)

722km (-132km)

Kisoja: 33 (-15) (+3 kisaa Marraskuun 2008 alussa Italiassa)

-Juoksin aika monta kisaa vähemmän ja niistäkin pari oli ihan pelkkiä reenejä, kuten FIN5. Se oli hyvä päätös. Noita kissanristiäisiä, kuten huippis, voisi silti vähentää lisää, mutta toisaalta tykkään olla viivalla.

Muuta:

Sairas: 18 (+2)

-Luxemburgissa sain nuhan (varmaan vilustuin), mutta taistelin sen pois neljässä päivässä. -Juhannusviikolla oli kunnon 5päivän kesäflunssa, mutta sillä se lähti millä oli tullutkin.

-SM:ien jälkeen ehkä joku stressi laukesi, sillä olin flunssassa 10päivää. Vuoden paras aika sairastaa.)

Loukkaantunut: 2 (+2)

-Nilkka meni snadisti ympäri am-keskarilla, mutta toipui aika nopeesti

Matkustuspäiviä (yli 4h päivässä yhteen suuntaan): 67 (-14)

Leirillä: n. 50 päivää, mutta mitä järkeä tätäkin on laskea. Periaatteessa mä olen kotonakin leirillä suuren osan talvesta. Olosuhteet vaan on erit.

Ulkomailla (kisoissa/leirillä): n.35päivää.

Ennen kauden alkua raapustin itselleni tällaiset tavoitteet:

Opiskelijoiden MM-kisat!

Euromeeting.

SM-Plaketti.

Ranki top 20.

Testijuoksu 32.30.

Päätavoite oli siis saada suomipaitaa päälle ja näyttää osaamista noissa gameissa, kontinentaalisissa maastoissa. Ekaa miesten plakettia teki myös kovasti mieli, muut olisivat plussaa.

Opiskelijoiden MM:istä rannalle jäänti oli kova paikka, varsinkin kun kisat olivat pyörineet mielessä koko pitkän talven. Vanhat kartat oli tutkittu ja Jukolan jälkeen rupesin virittelemään kuntoakin tuohon ajankohtaan, mutta en päässyt näyttämään. Pääsin toki varamieheksi, mutta eipä paljoa lohduttanut. Kyllä mä Euromeetingiin kutsua kans odottelin, mutta kilpailu on kovaa. Ne maastot olis sopinu mulle loistavasti. Kansainvälisistä gameista sain kumminkin kokemusta Italian avoimella PWT kiertueella. Onneksi tuli lähdettyä. Mahtava reissu ja osoitin ainakin itselleni, että kyllä sitä pystyy latomaan tähtienkin seassa vertailun kestävää vauhtia, ainakin kovalla pohjalla.

SM:stä pisin ja lyhin menivät parhaiten, eli erikoispitkä ja sprintti. Erikoispitkillä taistelin plaketista, mutta vikoilla kilsoilla tummuin ja jäin sekuntitaistelussa sijalle 13. Sprintistä tuli sitten se kauan odotettu metallin pala, ei kumminkaan jalometallin. Sija 4., 2sekuntia pronssista oli jotain mihin oli syytä olla tyytyväinen. Syksyn SM:t menivätkin sitten persiilleen. Pitkällä ja keskarilla juoksin karsinnan loistavasti, mutta finaaleissa olin aivan pihalla. Yö:ssä meni sitten jo karsintakin huonosti, tosin finaali selvästi karsintaa paremmin. SM-viestissä tein huonoimman viestijuoksuni miesmuistiin. Kauden viestit menivät kyllä muuten hyvin, tosin viesticupin voittoa en pystynyt puolustamaan, koska Maco oli niin jäätävän kova. Sinänsä muuten mielenkiintoista, että parhaat menestykset tulivat sprinteistä, vaikka kaikki harjoittelu tähtää pitkään matkaan.

Miksi syksyn SM:t menivät sitten niin kuin menivät? Olin harjoittelut niitä varten mielestäni järkevästi ja paria viikkoa ennen pitkää matkaa huippisfinaalissa olin vahva. Viikkoa ennen pitkää harjoituspäiväkirjasta löytyy merkintä: ”Kokkokankaalla 4x4min /3min maksimia. Tuntui todella hyvältä, niin kulku kuin kuntokin. Olenko elämäni tikissä?”

Ets, mutta SM:issä ei tultu. Eniten homma tökki suunnistuspuolella. Juoksu kulki kohtuullisesti, vaikka ei sellaista lentävää kulkua ollutkaan, paitsi SM-viestissä, mutta siellä suunnistus vasta hukassa olikin.

Mäkisen Jaska spekuloi, että olisin ollut aavistuksen yli. Sen verran, että se ei välttämättä vaikuttanut juoksemiseen, mutta kognitiiviseen ajatteluun. Karsinnat menivät hyvin, mutta niistä tuli sen verran rasitusta, että finaalissa kognitiivinen ajattelu oli ”väsynyt”, mikä johti useisiin suunnistusvirheisiin. Tämä kuulostaa muutoin hirveän järkevältä ja sopivalta, mutta en nyt ollut niin mahdottomasti harjoitellut ja mielestäni lepäsin ja passailinkin sopivasti ennen pitkiä. Ehkä kovista harjoituksista palautumiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Anyway, mitä enemmän asiaa mietin sitä enemmän uskon, että siinä oli syy…

…Siitäkin syystä, että SM:ien jälkeen olinkin sitten sen pari viikkoa flunssassa ja tekemättä mitään. Sen jälkeen irtos. Kurkocupit, Manna, Småkke, PWT ja Venezia. Loistavia suorituksia, tai no Kurkocupeissa ei aina niin loistavia suorituksia suunnistuksellisesti, mutta gaamia kulku. Mannassa mainio juoksu, Småkkessa yksi elämäni suorituksista, niin fyysisesti, taidollisesti, kuin henkisestikin. PWT:ssä hyvää tekemistä ja hyviä tuloksia, ja Veneziassa loistavasti. Pistää miettimään, että miten sitä henkilökohtaisesti kannattaisi kisoihin oikein valmistautua.

Rankisija, 22, parani selkeästi viime vuodesta (36). Välirankilla olin 14, mutta tummasti mennyt syksy tiputti alaspäin.

Jossain vaiheessa testijuoksu olisi saattanut ainakin melko lähelle tuota aikaa liikahtaakin, mutta joka tapauksessa tuon rajan rikkominen jää vuodelle 2009, sen suomipaidan ohella. Sitä ennen on kuitenkin paljon tehtävää ja uskon vihdoin luulevani kuinka paljon. Monta vuotta se on ottanut, turhan monta, ja osansa tästäkin talvesta.

Ehkä joskus vielä tiedän.