Darkshines

Morjens.
On kovin kylmä. Jos pakkanen hetkeksi hellittää, sataa lunta. Ja sitten sitä lunta on teillä, jotka kolataan kerran päivässä ja hiekoitetaan kerran kuukaudessa. Ja sitten on taas helvetin kylmä.
Keskiviikkona vitutti lenkillä, ensimmäistä kertaa tällä kaudella. Oli synkkää, hemmetin synkkää. Nastalenkkarit ovat olleet viimeiset pari viikkoa kovassa huudossa. Olen juossut yhtä lenkkiä lukuunottamatta kaikki reenit niillä, siis ulkona, mutta kun tiellä on pieni höhhölumikerros, ei nekään oikein pidä. Välillä juoksen paljain jaloin, uimaaltaassa. Välilllä trainereilla, hallissa. Eilen tuli pohje kipeäksi akilleksen yläpuolelta, sitä se liukkaalla juoksu teettää, onneksi vain vähän. Olen ylivarovainen. Heitin aispoverit kehiin illalla. Aamulla kävin puntin päälle juoksemassa, paljain jaloin. Sitten kylmäallassetit. Se on muuten mun uusi suosikki, kylmäallas. Aina vesijuoksun päälle. Pitäisi hommata sellainen kotiinkin.

Se vituttaa aina, kun harjoittelua täytyy ruveta soveltamaan, tai kun 20min aamulenkille lähtiessä pukemiseen menee 10minuuttia. Sellaista se on ollut viimeiset kaksi viikkoa, mutta kaikkeen tottuu, jotkut virheellisesti väittävät. Ei se -17asteen pakkasessa lenkille lähtö tunnu enää lainkaan niin mahdottomalta ajatukselta kuin esim. kaksi vuotta sitten. Tai kaksi viikkoa.

Kaksi päivää tätä reenijaksoa jäljellä. Ensi viikko kevyt, sitten kahdeksi viikoksi Portugaliin.
Siellä lyödään, paljon ja kovaa. Sen verran mitä paikat kestää.

Tuli muuten varttikausi täyteen tossa just ihan äsken ei niin kauan aikaa sitten. Kolme kuukautta reeniä takana, pari edessä, sitten se rumba taas alkaa. Äkkiä se taas tulee, heh heh.
Viime vuoteen verrattuna reeniä on tullut enemmän, kilsoja on tullut enemmän ja olen paremmassa kunnossa. Olen tyytyväinen, mopo ei ole karannut käsistä kumpaankaan suuntaan.
Mutta sitten kumminkin tekisi mieli, sulkea silmät, irroittaa ote kahvoista, heittää kädet niskan taakse ja antaa mennä, hapoille.