Kesästä Kesään

Kesä oli ja meni. Liian nopeasti kuten aina.
Jalkapohja jatkoi vaivaamistaan koko kesän ja edelleen. Ei se siitä varmaan enää itsestään / omilla huoltotoimenpiteillä parane, ellei sitten ota kunnon lepojaksoa. Tiä sitten lähteekö enää silläkään. Kattellaan marraskuussa. Siihen asti kisaillaan kausi lopppuun ja käydään lenkillä kuten tähänkin asti eli muutaman kerran viikossa.

Vaikka harjoitusmäärät ovatkin olleet melko vähissä, niin kunto on silti parempi kuin keväällä. Tai ei kunto ole parempi, mutta suorituskyky kyllä, kun on saanut hemoglobiinin taas normilukemiin. Kovaa juokseminen tuntuu ihan mukavalta.

Muutamat kisatkin tuli kesän aikana käytyä. Ensin Tallinnassa parit sprintit, mutta niistä on jo sen verran aikaa, että ei niistä sen enempää. Saattoi olla jokin muukin, jonka olen jo unohtanut.

Viime viikonloppuna käytiin Málagassa juoksemassa Malaga City Race + sen yhteydessä järjestetty sprintti. Reissun pääpaino oli lomailussa (ja ehkä vähän tai aika paljonkin myös syömisessä), ja siksi kisoihin ei suurempaa panostusta ollut = käveltyä ja jaloillaan oloa tuli harrastettua aamusta iltaan edeltävät päivät. Jalat olivatkin jo valmiiksi vähän väsyneet, mutta toki molemmat startit itsessään tuli tosissaan juostua.

Hienoja kisoja molemmat. Iltakisana juostussa sprintissä oli "yleisöä" kuin Yyterissä hiekkaa ja vaikka ajoittain saikin vähän pujotella niin pääosin sai juosta normaalisti. Rata ei ehkä ollut mielenkiintoisin mahdollinen, mutta ympäristö oli sitäkin hienompi. Varsinaisessa City Racessa mestat vasta sitten kohdillaan olivatkin, kuten kartasta ja pienoismalleista voinee päätellä. Koska kisa juostiin heti aamusta, ei kaduilla vielä hirveästi ollut porukkaa. Pientä lisähaastetta toi kadunpesijät, jotka paloletkuilla ja saippuavedellä pesivät vielä kisan aikanakin katukivetyksiä. Siinä piti slikseillä välillä vähän varoa, mutta tokkopa siinä mikään kenkä olisi pitänyt. Nappuloita olisi toki huutanut myös alkumatkan jyrkissä ja irtohiekkaisissa rinteissä. Nousua radalle kertyi 175m, kun matalimman ja korkeimman kohdan eroa oli ~150m (käyräväli 5m). Juostua matkaa ~11km. 50minuuttia pelkkää priimaa. Sprintissä olin toinen, ja itse City Racesta tuli voitto. Olé!

Sprint

Málaga City Race

Wanha kartta 1

Wanha kartta 2

Olé!

Jukolasta maailmalle

Olen toisinaan hävinnyt kilpailupaikalta suhteellisen vikkelään jonkin sortin julkiseen kulkuneuvoon. Näin tuli tehtyä mm. Grano-games sprintissä ja nyt viimeksi Jukolassa. Jukolan jälkeen ehdin sentään (onneksi) käydä suihkun kautta.

Sen verran täytyy vielä Jukolasta sanoa, että oli se vaan hienoa. Suurviestien lähdöt (aloituksessa) ovat niitä harvoja tapahtumia, joissa tällä iällä vielä saa hieman pöhinää aikaiseksi itsessään. TuTum.

Kuten mainittua, Jukolasta tuli lähdettyä suhteellisen pikaisesti. Maaliintulon jälkeen teltalta reppu selkään ja loppuverkat autolle. Siitä majoituksen kautta bussiin (seuraamaan kisaa puhelimesta) ja kohti lentokenttää. Pari viikkoa meni työmatkailun merkeissä, mutta ehti sitä toki hieman muutakin kylkeen tekemään. Ensin suuntana oli Bled, Slovenia, josta palasin sopivasti viettämään juhannusaattoa lentokenttähotellissa. Sateisessa ja puoliautiossa Helsingin keskustassa tuli siinä toki pyörähdettyä. Joskus on railakkaampiakin juhannuksia vietetty. Seuraava kohde oli Taiwan. Siellä oli sen verran kuumaa ja kosteaa, että vaikka teki lenkit aamulla kuuden jälkeen, niin juoksumattoefekti oli läsnä: eli syke nousi tasaisesti koko lenkin vaikka teho/vauhti ei muuttunut miksikään. Toki, sitten kun matkusti ylös vuoristoon, niin olosuhteet urheiluun olivat kutakuinkin optimaaliset. Onneksi oli yksi päivä vapaampaa, niin ehdin ylös.
Pakko suositella vaelluskohteeksi. Taiwanista löytyy aivan mielettömiä mestoja ylhäältä vuoristosta (jota suurin osa maasta on). Toki en suosittele menemään tähän aikaan vuodesta, vaan vähän kuivempaa aikaan. Kaupunkien keskustat sen sijaan olivat vähemmän houkuttelevia (en tosin käynyt Taipeissa). Porukkaa oli zipattuna sen verran tiiviseen pakettiin ja jalankulkuväylät olivat "suhteellisen" kapeita (tai olemattomia), että liikkuminen ei hirveän innostavaa ollut. Perus vasen-oikea-vasen lisäksi tienylityksessä kannatti tsekata lisäksi myös kaikki muut ilmansuunnat sekä vielä varmuudeksi ylös ja alas – ja sen jälkeen laittaa silmät kiinni, peukut pystyyn ja jalat liikkeelle.

Yhtäkaikki, vahva suositus vaellusmatkalle made in Taiwan.

Muutamia kuvia molemmista mestoista:
Bled
Taiwan

Huippukivaa huippukeskarilla

Aika huippusuoritus taidollisesti – ainoa virhe n.10sek poistuminen omalta viivalta matkalla seiskalle.
Aika huippuhuono tuloksellisesti – ei lähelläkään A-finaalia.
Huonon kunnon päälle nasahti vielä huippuhuonot jalat.
Huippukiva maasto ja rata – karsinnassakin.
Huippukivaa.

SM-huippumatka 2016