Happenings

Pitkästä aikaa tännekin vähän tarinaa.

Olen ollut pohjoisessa viimeisen kuukauden. Nettiin olen päässyt kerran viikossa kirjastolla. Sen lisäksi, että olen aivan pihalla valioliigan siirtomarkkinoista, on myös blogin päivittäminen jäänyt väliin. Juttuja olen toki kirjoitellut eri happeningeistä, mutta eetteriin asti en ole niitä saanut ennen kuin nyt.

Tuossa alla on nyt postattuna viimeisen kuukauden ajalta skabailut sun muut.

Niin, teen siis karttaa täällä. Elämäni ensimmäistä. Tai päivitän 25vuotta vanhaa karttaa. Eli käytännössä teen karttaa.

Tarkemmin sanottuna maastotyön. OCAD-piirtelyä en ole ainakaan näillä näkymin tekemässä.

Se onkin mielenkiintoista se, siis kartan teko. Ehkä kirjoitan siitäkin jotain, jos jaksan. Todennäköisesti en.

Jos joku liikkuu syksyllä (tai kun puhtaaksi piirto on tehty) Ylitorniolla päin ja haluaa mennä testaamaan, niin ottaa vaan yhteyttä.

Viikonloppuna Varsinais-Suomen rastipäivät. Katotaan miten irtoaa.

Ylläs

Oltiin Jaanan kanssa Ylläksellä viime viikonloppu ja siinä lauantaina otin osaa Äkäslompolon ympärijuoksuun.

Matka oli 8,5km. Aikaa meni 27.46 eli 3.16min/km. Sykkeet oli: avg:187 ja max:195.

Ja voittohan sieltä tuli uudella reittiennätyksellä.

Reitistä oli 1/3 Asfalttia, 1/3 Hiekkatietä ja 1/3 Metsäpolkua (ja 20metriä todellista riippusiltaa). Nousua ja laskua 72m. Varsin mukava reitti.

Kulku oli paras vähään aikaan, muttei todellakaan mitään ilmiömäistä. Aika tyytyväinen kumminkin olen. Ehkä edellisen päivän kuuden tunnin kartanteko-herkistelyt auttoi, tai sit ei.

Triathlonisti Mika Penttinen oli toinen ja hiihtäjä Matti Kylmälä kolmas, hiukan toista minuuttia hitaammilla ajoilla. Ihan kovia kavereita lajeissaan.

Sunnuntaina käytiin heittämässä 3,5h juoksu-kävely vaellus - ihan kuin matalilla sykkeillä ei olisi tarpeeksi tullut viime aikoina heiluttua. Ylläs on kyllä hieno paikka kesällä. Jos pitäisi valita mennäkkö sinne reenaamaan kesällä vai talvella, menisin ehdottomasti kesällä. Sen verran mukavilta maisemat ja lenkkireitit näyttivät, metsästä puhumattakaan.

Gaynuu

Kainuu oli ja meni.

Eka päivä oli samalla huippuliigaa.

Matkana oli pidennettyä sprinttiä, joka mielestäni sopii varsin hyvin huippuliigan kaltaisiin kilpailuihin, kunhan valtaosan radasta pystyy suorittamaan muuta kuin metsää pitkin, niin kuin nyt. Tämä oli hyvä sprintti kaikin puolin. 3,8km:n rata oli mainio ja yleisöäkin oli paljon.

Edellisenä päivänä käytiin aivan Vimpelinlaakson kartan itäpuolella juoksemassa sprintti-reeniä, joten mittakaava ja toimintamallit olivat hallussa heti alusta asti. Sen reenin perusteella päivän taktiikaksi valitsin ”ei oo välii mist menee, kunhan sen tekee nopeesti”.

Oma suoritus oli hyvä, vaikka loppua kohden hieman hyydyinkin, täysillä kun aloittaa. Olin 11. 45sek kärkeen ja vain 18sek neljänteen sijaan. Laskin, että virhettä tuli 18sekuntia. 5-6 välillä annoin minuutin eteen lähteneen kiinni saamisen vaikuttaa suoritukseeni, enkä huomannut oikaista katoksen alta. Tähän meni 5sekuntia hukkaan. Pitkällä 7-8 välillä päätin sen enempää ajattelematta ottaa vasemman valinnan, joka osoittautuikin hyväksi, mutta kiersin ekan rakennuksen väärältä puolelta, johon aikaa tuhlaantui ainakin, siis ainakin 3 sekuntia. Lyhyellä 12-13 välillä päivän taktiikka ei enää toiminut ja tein todella huonon valinnan. Päätin kiertää molemmat rakennukset oikealta ja siinähän tuli käkeen nopeimmalta 11sekuntia. Perkule.

Suurin osa väleistä meni kumminkin aika hyvin. 8-9 välillä, pian kasilta lähdön jälkeen, pari edellä lähtenyttä vetivät jonnekin ihan norjaan ja itse kuittasin takaa ohi. Siinä vaiheessa joku yleisöstä tokaisi, että osaahan täällä edes joku. Siitä sai hiukan lisää virtaa.

Toinen peräkkäinen muutaman sekunnin tappio Koiviston Matille jäi kyllä hieman kaivelemaan, mutta tulos ja rankipisteet pistävät hymyn naamalle.

Den andra dagen var lång distans. 16 kilometrin rata oli kohtuu fyysinen. Topsukka juoksi 1.18, joten se kertoo aika paljon maastosta. Itsellä oli huono päivä. Jalat olivat jo ennen starttia niin huonon tuntuiset, että melkoiseksi puolustustaisteluksi meni. Ei metsässä oikeastaan edes pahemmin hengästyttänyt, mutta jalat eivät vaan suostuneet yhteistyöhän. Puhdasta virhettä tein reilun pari minuuttia. Reitinvalinnoista on vaikea sanoa, kun vauhti oli niin säälittävää. Hävisin vartin kärkeen, mutta Holappa jäi minuutilla taakse. Koko kisan kruunasi arvoisellaan tavalla meno viimeiselle rastille. Lähdin puskemaan suoraan avosuon yli ja tipuin munia myöten sinne. Samalla pohje kramppasi. Meni hetki ennen kuin sain kammettua itseni ylös suosta ja takaisin uralle kiltisti kiertämään suota. Olin vissiin 31. Aamulla oli kurkku kipeä. Mahtaakohan tulla nuha?

Välipäivä, ja nuha tuli.

Kolmas päivä olikin jo sitten samalla MM-katsastus keskimatkalle. Penkkaa oli haettu kosolti.

Vaikka fiilis ja jalat olivat flunssasta huolimatta selvästi paremmat kuin toisena päivänä, niin aika nihkeäksi tulos jäi. Virhettäkään en tehnyt kuin korkeintaan 45sekuntia. Maalissa voimia oli kyllä aika paljon jäljellä, joten olisi sitä voinut kovempaakin puristaa, muttei oikein flunssaisena uskaltanut. Silti odotin paljon parempaa tulosta. Kärkeen jäin vajaa kuusi minuuttia. Vituttaa.

Viimeisen päivän jätin juoksematta. Vaikka sateessa suunnistamisessa onkin oma taikansa niin sen verran oli järkeä päässä, että tajusin levätä ja parannella flunssaa. Mitään panosta ei kumminkaan olisi enää ollut.

KRV

Kalevan Rastiviesti juostiin kesäkuun viimeisenä lauantaina tuolla Iso-Syötteen kupeessa, Pytkynharjun mainiossa harju-suppa maastossa.

Meillä oli viivalla jäätävän kova joukkue. Toivoin ankkuriosuutta ja sen sain.

Mäksä aloitti ja juoksi oman hajontansa kärjessä koko matkan tullen vaihtoon kolmantena, 45sek lyhyemmän hajonnan miehiä perässä.

Görfez juoksi toisen. Lähes virheetön suoritus ja vaihtosija oli 3, eron kärkeen ollessa pari minuuttia.

Maco hoiteli kolmannen. Föhri tuli takaa aika kovaa ohi, mutta ero kärkeen pysyi suunnilleen samana. Vaihtosija 4.

Pääsin metsään pari minuuttia Fincken ja Koistisen jälkeen. Sorvistoon oli eroa about minuutti.

Koivisto lähti kymmenen sekuntia perään.

Ykkösellä totesin Koiviston olevan kannassa. Vaihdettiin koodit ja aloitettiin takaa-ajo. Vedin neloselle asti, jonka jälkeen Matti otti vetovastuun. Sorviston selkä alkoi vilkkua edessä. Kasilla(84) Juha koukkasi ja päästiin Matin kanssa jopa parikymmentä metriä eteen. Matti veti tässä vaiheessa aika kovaa ja teki hieman eroa muhun. Yhdellä paremmalla mikroreitinvalinnalla sain Matin kumminkin kiinni. Sorvisto ei enää päässyt aivan kantaan ja menetti pelin pidemmällä hajonnalla.

Maasto oli aika avointa ja aika nopeaa. Rasteille asti sai juosta hidastelematta täysillä, kunhan suunnistus oli lapasessa, ja sehän oli, Matillakin.

Kolmanneksi viimeiselle mennessä Koistisen selkä tuli näkyviin, tosin vain vähäksi aikaa sillä ohi mentiin aika heittämällä. Finckeä ei ollut näkynyt, joten tiesin, että tässä on nyt tulossa sija 2 tai 3. 1500 tai 700. Suunnistus oli sen verran helppoa, että puhtaasti juoksemalla olisi pitänyt mennä ohi. Olin kumminkin tällä kertaa liian pehmeä lopussa ja Matti vei tämän 800€:n loppukirin. Ens kerralla on sitten taas mun vuoro. Fincke juoksi kärjessä 20sekuntia kovempaa kuin minä.

Suunnistus oli koko ajan hyvin hallussa ja virhettä ei tullut koko radalla oikeastaan sekuntiakaan. Kun koko joukkueellekaan ei virhettä tullut kahta minuuttia enempää, niin tyytyväisiä saadaan olla.

Semmosta.

Truly and Utterly Bill

Jukola oli ja meni, valitettavasti ei niinkuin toivottiin.
Itse suunnistin kuudennen osuuden.

Yö-osuudet tiedettiin etukäteen todella vaativiksi, ei pelkästään vaikean maaston vaan myös vähän sinnepäin tehdyn kartan takia.
Minun piti juosta alunperin pitkä yö, mutta Maco on niin jäätävässä tikissä (ja yökettu), että sai sen juostavakseen.

Sacha aloitti. Juoksi lähes koko matkan "kakkosletkassa" pari-kolme minuuttia kärjen takana ilman suurempia virheitä.
Vaihtoon reilu 3min kärjestä, sija taisi olla 24. Sanoisin, että oikein hyvä suoritus.

Suna juoksi toisen. Hyvin meni kunnes kolmanneksi viimeisellä tuli 3min pummi. Maco pääsi kumminkin todella ison letkan hännillä metsään.

Maco otti kolmannella kolmisen minuuttia kärkeä kiinni ja nosti sijalle 7. Loistava juoksu. Eroa kärkeen oli tässä vaiheessa kolmisen minuuttia.

Ändi juoksi neljännen. Virheitä tuli jonkin verran, mutta vaihtoon sijalla 9. Käytännössä samassa letkassa kuin metsäänkin.

Mäksä viidennellä. Mahdollisuuksia tarjottiin aika paljon, mutta Mäksälle sattui se vuoden, toivottavasti uran, synkin päivä.
Eroa tuli lisää pitkälle toistakymmentä minuuttia ja sijoitus tipahti kahdeksanneksitoista. Shit happens.


Ei ollut helppoa lähteä metsään siitä tilanteesta, tyhjään väliin vielä.
Ykköselle mennessä uria ja edellisten osuuden juoksijoista risteili joka suuntaan. Itse risteilin väärään suuntimaan heti k-paikalta.
Siinä vaiheessa kun katsoin kompassia ja totesin meneväni väärään suuntaan, olin jo melkein tiellä. 15metriä myöhemmin tulin sitten tielle.
Juoksin tietä jonkin matkaa ja siitä pääsikin sitten itse asiassa aika helposti rastille (111). Virhettä kumminkin heti alkuun about 25sek.
Ykkösen jälkeen sopeuduin tilanteeseen. Sain ajatuksen taas kulkemaan ja juoksun rullaamaan siinä samalla.
Kolmoselle(120) tein 20sek virheen, koska juoksin aukealla paksusta polusta yli sitä huomaamatta, vaikka vielä odotin sitä. No, en kuulemma ollut ainoa.
Kuutosella(97) tein sitten päivän suurimman virheen. Tulin rastin numero 32 kautta. Paikka oli selkeä ja olin siinä kiinni.
Lähdin siitä vasemman kautta kohti omaa rastia, mutta rasti kumpare ei tullut vastaan. Vedin takaisin 32:lle ja lähdin koittamaan oikean kautta.
Sain juosta todella pitkän matkan kunnes rasti kumpare sitten alkoi häämöttämään, vaikka matkan piti kartan perusteella olla melko lyhyt. 1,5min virhe.
Pitkällä (102)-(47) välillä päätin kiertää vasemmalta tietä ja polkuja. Vedin kuitenkin vähän liikaa vasemmalle ja hävisin arviolta 40sekuntia.
Vaikealle ja pienipiirteiselle laskettelurinteen viereiselle alueelle tultaessa päätin ottaa varman päälle. 135 ja 137 tulivat hyvin.
väli 137:lta 138:lle oli sellainen, jonka esim. Silvennoisen kartalla olisin juossut ilman muuta suoraan. Nyt en kumminkaan uskaltanut, vaan päätin ottaa varmasti polun kautta.
Ajattelin, että parempi hävitä varmasti "vain" 15 sekuntia, kuin ehkä pummata kaksi. Rasti oli kumminkin ehkä radan vaikein.
No siitä sitten kipasin polkua kohti. Siinä vaiheessa kun olin juossut 50metriä polusta yli, totesin, että voi vitun vittu.
Käänsin nokan alamäkeen ja tulin pohjoisemmalle polulle, Siitä sitten polkujen risteykseen ja varmasti rastille. Suunnilleen minuutti turpaan.
Sitten vedeltiin laskettelurinteeseen. Tässä vaihessa näin ensimmäiset saman osuuden juoksijat, kun Lucan ja Walter juoksi takaata meikän selkää kiinni.
Lucan saikin kiinni, mutta Walterilla tais olla eri hajonta kun ei tullut peesiin. Latosin mielestäni ihan hyvää vauhtia.
108-204 välillä otin kiertävän ja varman polkuvalinnan, jolla olinkin yllättäen välin nopein. Lucan tuli perässä, mutta jäi puhtaasti juoksemalla.
Kyllä siitä vaan saa mielettömät fiilikset, kun toteaa, että joku jää jalalla. Loppu tuli taas yksin ja moitteetta.
Vaihtoon tulin sijalla 17. Jäin minuutin lisää kärkeen, kun kärki vaihtui.
Olin juossut hyvää vauhtia koko matkan, kulku olikin vuoden, jossei elämäni paras. Mutta virhettä tuli aivan liikaa, 4minuuttia.
Pistän kyllä surutta osan virheistä kartan piikkiin. Turha spekuloida, olisiko letkoista ollut apua metsässä.
Rupesin miettimään, että puhtaalla olisin hävinnyt minuutin Wingstedtteille ja Ikosille, tunnin kisassa, jonka kumminkin juoksin yksin. Eli selvästi yli tämän hetken tasoni.
Miksi sitä aina löytää joka vuosi Jukolaan ja Tiomilaan sellaisen kulun, että oksat pois, mutta sitten johonkin SM-kisaan tai muuhun ei semmoista kulkua tule koskaan.
Siinäpä taas miettimistä.


Maxille ei ankkuri-osuudelle ollut tarjota hyviä letkoja. Tai olisi ollut jos olisin juossut vaikka 4minuuttia paremmin.
Mutta ei Max:kaan hirveän hyvin joussut. Koukkua tuli liikaa.
Maalissa sija 20., joka tuntui kautta linjan aika suurelta pettymykseltä. Kyllä siellä 10 joukossa taas olisi tilaa ollut, vaikka viidenkin.


Seuraava varsinainen kisa on Kalevan Rastiviesti ja Gaynuu siihen päälle. Sitä ennen otetaan yksi viikonloppu suurajoissa suunnistaen ja mökillä resetoiden.

Sad Statue

Viikonloppuna käytiin hakemassa vielä viimeiset tuntumat Jukolan tyyppimaastoihin.
Lauantaina reenattiin Simpsiön kupeessa ja Sunnuntaina juostiin sitten erilaisessa maastossa Lakeuden Viestiä.
Mitään suurta menestystarinaa ei tämän vuoden Lakeuden Viestistä tullut. Olimme 8, 10min kärjestä. Mutta Viestiliigan johtopaikka sentään säilyi. Tavoitteena onkin, että Jukolaan ei ainoastaan mennä Viestiliigan johdossa, vaan sieltä myös lähdetään Viestiliigan johtajana.

Itse kisassa Suna aloitti pitkästä aikaa ja hyvin sen teki. Neljäntenä, minuutin kärjestä.
Tokalla osuudelle Maco eksyi samalla 9-10 välillä, jolla Sunakin oli pummannut, koska kartta oli jostain aivan muualta. Väli meni aivan kartan reunaa pitkin ja välillä ollut aukko oli laajentunut vähän joka suuntaan. Kartta nyt oli muutenkin aika sinnepäin. Vaihtoon Maco tuli 7:nä, 3.48 kärjestä.
Mäksäkin meni sitten vielä eksymään samalla 9-10 välillä ja päästi mut metsään sijalla 7. 10min kärjestä. Eteen oli tyhjää viitisen minuuttia.
Ei ollut mikään kulkupäivä. 14 tunnin harjoitusviikko alla ja vielä jotenkin voimaton olo. Suunnistus sujui silti hyvin. Varsinaista virhettä ei tullut muutakuin pieni ajautuminen 11-12 välillä ja 12-13 välin reitinvalinta saattoi olla huono. Aikaa meni hukkaan ehkä puoli minuuttia. Pitkän tievälin jälkeen, tai oikeastaan jo pitkällä tievälillä juoksu oli aika nihkeää. Elimistö olisi halunnut mennä paljon kovempaa, mutta jalat ei. Kolmanneksi viimeisellä Jukka Miettinen sai reilulla puolella minuutilla kiinni ja en oikein pystynyt siihenkään vauhtiin vastaamaan. Maaliin toin sijalla 8. Osuusajoissa hävisin 3,5min Topsukalle.

Nyt Jukolaan on alle viikko aikaa. Odottamattomia asioita on tapahtunut Tiomilan jälkeen ja osuudet on laitettu alkuperäisistä uusjakoon. Itse olen juossut samaa osuutta joskus aikaisemminkin.
Tällä viikolla keskitytään ensin kisasuorituksen lisäksi palautumiseen ja sitten koneen virittämiseen todelliseen kisa kuntoon. Uskon, että Jukolan viileässä ******* liikahtaa.

Lakeuden Tulokset:
http://www.resultfellows.com/pellavarastit_2007/vtulokset.html

Karttakin tuli: