Steady as She Goes

Prismarastit ja samalla huippuliigan toinen osakilpailu juostiin eilen torstaina.
Ensimmäiseen huippuliiga osakisaan en mahtunut vielä mukaan, mutta nyt olin viivalla. Lähdin melko alkupäässä, viidentenä, mikä nyt näyttäisi olevan tämän kauden kohtalo arvontaluvun 2007 ansiosta. Mutta yllätyksekseni jo ykkösvälillä meni muiden sarjojen juoksemat urat suoraan rastille. Ei siin midist.

Jotenkin viime sunnuntaina Kauhavan kisoista jäi sellainen fiilis, että yritin liikaa, ehkä koska siellä juoksu oli niin vaikeaa, en tiedä. Sama ongelma oli suuri ongelma joskus junnuissa, ja en halua siitä sellaista enää. Koitan olla sinut oman tasoni kanssa.
Siksi prismarasteilla aloitinkin varsin maltillisella vauhdilla. Liput tulivat hyvin vastaan. 2-3välillä näin jo minuutin eteen lähteneen Noposen selän, mutta en oikeastaan edes yrittänyt juosta sitä kiinni, vaan keskityin omaan tekemiseeni. Ehkä olisi kannattanut, sillä nelosta pummasin oman arvion mukaan puolisen minuuttia ja Noposelle hävisin välillä 40sekuntia.
Se olikin sitten kisan ainoa yli 5 sekunnin virhe. Sain Noposen myöhemmin taas näkyviin 8-10 väleillä, mutta eri reitinvalintojen johdosta yhdessä olimme vasta rastilla numero 13. 12-13 välillä myös Launiainen sai minut minuutilla kiinni ja loppumatka hapotettiin sitten pienessä letkassa.
Vaikka alkuvauhti oli ehkä normaalia maltillisempaa, niin lopun viimeisillä väleillä olin ehkä normaalia enemmän hapoilla. Oliko siellä kenties hiukan penkkaa or was it just me? Muiden kommenteista päätellen it wasn't just me. Reidet varsinkin huusivat armoa viimeisen kolmanneksen tiukoissa nousuissa.
Maaliviivalla ei ollut fiilis korkealla, kun viidentenä lähtijänä menin maalissa neljänneksi, mutta ei sieltä sitä porukkaa sitten ihan niin paljoa enää tullutkaan ohi. Sija oli lopulta 19, mihin olen varsin tyytyväinen, varsinkin kun virheet sain pidettyä siinä puolen minuutin hujakoilla.
Eroa ylivoimaiseen voittajaan eli Topsukkaan tuli 3.29.
Tiedän pystyväni fyysisesti paljon parempaan kuin mitä se eilen oli, mutta se päivä antaa nyt vielä odottaa itseään.

Reitti reittihärdellissä:
http://www.kokkens.fi/reitit/06_alku/cgi-bin/reitti.cgi?act=map&id=69&kieli=

Tulokset:
http://www.kokkens.fi/kilpailut/2007/prisma/TULOS.HTM

Geordie Pride

Play it again, Sam.

Den Glider In

Moro.

Pitkästä aikaa sain jotain tännekin. FinnSpring setit tulee vähän myöhässä kun en ole päässyt nettiin. Valmiina ne on toki olleet.

Toissa viikonloppuna juostiin perinteinen FinnSpring, tällä kertaa sen verran perinteistä poiketen, että maasto EI ollut ihan hirveätä schaissea, vaan varsin mukavaa varsinais-suomalaista. Henkilökohtaisessa olin päässyt ensimmäistä kertaa miesten sarjan kuumaan ryhmään. Ja ihan ansaitusti. Matka oli 14,5km ja aikaa sian kulumaan 1.29. Virhettä ei tuosta löydy kuin 20sekuntia, sen verran riittävän hyvin oli homma gripissä. Mutta Bäckman veti silti 7minuuttia kovempaa. Voitti tosin 2,5minuutilla, mutta silti aika paljon tuli käkeen käytännössä puhtaalla suorituksella. Sija oli 11. Puolessa välissä matkaa olin vain 2min kärkeä perässä, mutta vaikka juoksu ei lopussa niin huonolta tuntunutkaan, niin aika pahasti olen vissiin tummunut. Täytynee opetella käyttämään jotain geelejä, jos se auttaisi. Toisaalta voi olla, että enemmän tummuivat jalat. Ainakin kisan jälkeen reiskat olivat sen verran kipeät, että seuraavan päivän kulku alkoi oikeasti huolestuttaa.

Sunnuntaina juostiin sitten viestiä. Miehiä oli sen verran telakalla tai kipeänä, että joukkueet menivät vielä lauantai-iltana uusiksi. Itse sain siirron avauksesta kolmannelle osuudelle.

Kakkosen ankkuri-osuudelta ykkösen aloitukseen siirretty Sacha telosi avauksessa hieman jalkaansa ja tuli vaihtoon sijalla 20, parisen minuuttia kärjestä, mutta vain 40sekuntia toisesta sijasta. Suna juoksi toisen ja nosti sijalle 12 eron kärkeen pysyessä kutakuinkin samana.

Pääsin metsään noin kuuden miehen letkassa. Heti ykkösvälillä homma tuli selväksi, reidet olivat kipeät, ja askel ei oikein lentänyt. Bäckman ei ollut tyytyväinen vauhtiin ja pisti ison vaihteen silmään. Sitten lyötiin. Letka harveni meidän osalta kahteen mieheen. Porukkaa ohitettiin tasaisella tahdilla, mutta letka ei kasvanut. Kolmosella saatiin Nouski ja Pyrsä kiinni ja totesin, että muita kuin Weckman ei ole enää edellä. Ema päätti liittyä letkaan. Siinä sitten mentiin kolmestaan. Johan veti kovaa. Kutosella, ennen varvausta, kaikilla oli sama rasti. Olin hieman kuutamolla siinä rinteessä ja otin sen siihen hetkeen huonoimman ratkaisun eli oman valinnan. Pummasin 1,5min ja Johan ja Ema pääsi karkuun, eivät tosin yhdessä. Sitten sainkin suunnistaa itse neljänneksi viimeiselle asti. Yhden pienen koukun tein siinä välissä, jolloin takaa sai letka kiinni. Mutta seuraavalla oli hajonta ja olin taas yksin. Neljänneksi viimeiseltä lähtiessä alkoi selkiä vilkkua edessä. Johan ja Emahan ne siellä, taisi olla Koistinenkin vilahtanut jossain kohtaa edelle. Koitin juosta selkiä kiinni minkä pääsin. Toiseksi viimeisellä he hieman koukkasivat ja pääsin taas lähituntumaan. Vaihdoin sijalla 4. Kärkeen oli eroa reilu minuutti ja samassa letkassa olivat sijat 2-5.

Ankkuri-osuudella Max ja letka miltei saivat kärjen jo kiinni, kunnes hekin vähän koukkasivat. Muuten muuten ero pysyi koko ajan lähes samana. Lopulta Max toi viestin maaliin samalla neljännellä sijalla. Eroa kärkeen jäi se reilu minuutti, mutta kolmanteen sijaan vain muutama metri.

Kaiken kaikkiaan varsin tasapainoinen suoritus joukkueelta. Kukaan ei juossut mitään erikoista juoksua, mutta kukaan ei myöskään juossut huonosti. Jos tämä olis ollut kauden ensimmäinen viesti, niin ehkä oltaisi oltu tyytyväisempiä. Yhtä kaikki, viestiliigan johdossa jatketaan.

Viime viikolla palasin taas perustreenin pariin. Viimeiset kolme viikkoa on mennyt lähinnä kilpaillessa, kisoista palautellessa ja kisoihin valmistautuessa. Lisäksi katsastuksia ennen päälle iskenyt flunssa verotti jonkin verran voimia, mutta se flunssa on nyt voitettu.

Viikonloppuna Jukola-leireiltiin Ankkurin kanssa Lapuan seudulla ja käytiin juoksemassa sunnuntaina Kauhavan kansalliset leirin päätteeksi.
Perjantaina oli ohjelmassa yö-reeni Teräläisten kanssa, kolmen hengen ja puolen minuutin aaltolähdöin, Taisi viivalla olla pari Nouskin miestäkin. Lauantaina juostiin sitten pari rauhallisempaa suunnistusharjoitusta.

Jukolan tyyppimaastoihin tutustuminen meni hyvin ja leiri muutenkin. Sunnuntaina tosin oli jo aika väsyneitä miehiä ja Sorviston laatimalla mainiolla kartalla ja radalla oli meno aika nihkeää. Nyt palauttelua.