Kuntoluokitus

Tästä lähdetään rakentamaan.

Aqua joking

Tuli pyörähdettyä Italiassa männä viikonloppuna. Tuttuun tapaan alla oli Fiat Gigolo, jolla tuli kierrettyä Garda-järven hoodeilta Palmanovan kautta Venetsiaan, kuten kuvista näkyy.
Sunnuntaina oli ohjelmassa jo melkoisen perinteiseksi muodostunut Venezian kaupunkisuunnistus, mutta eipä ole taidettu kisaa ennen juosta moisissa olosuhteissa. Veden pinta oli suhteellisen korkealla. Kisa-aamuna veden korkeus oli 140cm, kun normaali arvo on 50-80cm. Normaalisti veden kai pitäisi laskea korkeankin veden aikaan aamun aikana, mutta nyt mereltä tuuli sen verran kovaa ja puski vettä, että vesi ei laskenut kun vasta iltapäivän puolella. Lähtöjä siirrettiinkin ensin 1,5 tunnilla eteenpäin aamun mittaan ja lopulta startata sai haluamanaan aikana, kunnes sitten lopulta järjestäjä päätti keskeyttää koko kisan, eivätkä kaikki päässeet starttaamaan ollenkaan. Ihan alkupään lähtijänä tilanne oli aika toivoton. Olin jo ehtinyt lähteä kohti lähtöä, kun päätös vapaasta lähdöstä tehtiin - toisaalta pääsin sentään baanalle. Siihen aikaan vesi, joka oli muuten melkoisen vilpoista, oli vielä sen verran korkealla, että omasta suorituksesta 80% tapahtui puolesta säärestä polviin syvässä vedessä. Melkoista kahlaamista - siinä oli Japanilaisturistien Kodakit ihmeissään. Ei puhettakaan, että olisin kiertänyt koko rataa tuohon kellon aikaan. Radalla olisi ollut mittaa reilu 11km, joka tarkoittaa n.15-16km lyhintä reittiä pitkin. Vedin siitä kolmasosan, joka oli ihan riittävästi vesijuoksua yhdelle päivälle tuon asteisessa vedessä. Muutamaa tuntia myöhemmin, kun kisa oli jo keskeytetty, vesi oli laskenut jo niin, että lähes koko radan olisi selvinnyt kuivin jaloin.

Venezia

Hubmannin sivuilla pari hyvää otosta:

(hwww.danielhubmann.ch)

(www.danielhubmann.ch)

Tuli viikonloppuun yksi kunnon starttikin, kun lauantaina juostiin Adriatic Meetingiä Palmanovassa. Sinänsä ihan hieno paikka, ainakin kartalla. Kisan aikana ei juuri maisemia ehtinyt katsella, ja kun kisan jälkeen oli Diavolat heitetty huiviin, olikin jo pimeä. Ohjelmassa oli pitkä-sprintti, joka laittoi huonokuntoisen keuhkot koetukselle. Kisarutiineissa on selvästi vähän hakemista tällä hetkellä, kun kisoja ei alla ole. Paikoitellen oikeita ajatusmalleja pyöri päässä juuri niin kuin pitää, mutta vastapainoksi sorvasin yhden minuutin megapummin. Fyysisesti oli, kuten tällä taustalla odottaa saattaa, melko tuskaista. Hapenotto on puutteellista, eikä koneesta irtoa. Fiilis on kuin ajaisi vitosella kuuttakymppiä. Toisaalta ero kärkimiesten vauhtiin oli pienempi kuin odotin. Puolen vuoden tauon jälkeen oletin olevani paljon huonommassa kunnossa mitä olen. Tästä on hyvä lähteä rakentamaan. Tulokset.

Palmanova

Sobre 2012

Määrää: (Suluissa 2011)

Reeniä: 371h (523h)

Harjoituksia: 361 (606)

max:      2% (3%)

vk:         6% (8%)

pk2:       8% (5%)

pk1:     65% (67%)

kevyt:    8% (7%)

voima: 11% (10%)

Noususumma: n.40000m (n.45000m)

Matkaa:

Jalalla:   3348km (4565km)

Hiihtäen:   93km (111km)

Pyörällä:     3km (77km)

Lajeittain:

Juoksua:        235h (330h)

Vaellusta:        22h (34h)

Hiihtoa:             8h (9h)

Pyöräilyä:          0h (4h)

Vesijuoksu:       2h (11h)

Koordinaatio:  22h (32h)

Suunnistusta:                         37h (45h)

Voimaa:           43h (54h)

Pelejä:                2h (3h)

Kuukausittain:

Marraskuu:    47h 423km (34h 297km)

Joulukuu:      59h 501km (54h 366km)

Tammikuu:    48h 426km (59h 424km)

Helmikuu:     45h 322km (51h 424km)

Maaliskuu:    40h 401km (56h 526km)

Huhtikuu:      30h 314km (43h 396km)

Toukokuu:     18h 196km (41h 383km)

Kesäkuu:       17h 159km (37h 353km)

Heinäkuu:     17h 168km (49h 450km)

Elokuu:         17h 142km (30h 258km)

Syyskuu:       16h 157km (30h 328km)

Lokakuu:       16h 141km (40h 361km)

Suunnistusta:

36h 34min (44h 32min)

352km (475km)

Kilpailuja: 22 (38) - 22:sta 14 tosissaan - muissa toipilaana.

Sprinttikisoja: 11 (15).

Muuta:

Sairas: 6 päivää (6 päivää)

Loukkaantunut: 11 päivää (16 päivää)

Matkustuspäiviä (yli 4h päivässä yhteen suuntaan): 59 (96)

Hyvin meni tammikuun alkuun asti. Sitten tuli se romahdus. Ylikunto, näillä näkymin. Tiomilaan asti rimpuilin säästöliekillä treenaten ja yritin kisoissa, mutta eihän siitä mitään tullut - elimistö oli täysin solmussa. Tiomilan jälkeen oli pakko lyödä homma seis, kun elimistö ei vaan mennyt millään parempaan suuntaan. Siinä se koko loppukausi sitten menikin, easysti ottaen ja toipuessa. Joissain kisoissa kävin välillä hölkkäilemässä, ja Kiinassa sain käskyttää Inov-8:ja ihan tosissaankin, mutta sitten taas levättiin.

Lokakuun lopussa sain jo hieman parempia uutisia elimistön tilanteesta. Testit ja kokeet osoittivat, että parempaan päin on menty monella sektorilla. Ennallaan kaikki ei vieläkään ole, eikä ole mitään tietoa koska tulee olemaan. Jokainen case on tapaus sinänsä. Kunpa Doc Brown hurauttaisi Delorean:lla paikalle. Sitä odotellessa kiitos kaikille muille doctoreille avusta. Myös FSF:n instantit ovat olleet olennainen osa palautumisprosessia. Tästä se taas lähtee.

Sain siis jo luvan hiukan nostaa harjoitusmääriä ja tehoja: max. 8h/viikko, kerran päivässä, ja 1-2x reippaampaa viikossa. Ei mitään kuuhunmenomääriä, mutta sen verran, että tuskin tuon enempää puolen vuoden tauon jälkeen tohtisinkaan harjoitella. Näillä mennään vuodenvaihteeseen asti, ja jos ei takapakkia tule, niin sitten voi taas hieman lisätä määriä ja tehoja, ja ottaa toisen harjoituksen päivään. Varovainen pitää olla ja seurata elimistön tilaa aika tarkasti. Mutta jos suhdanne jatkuu samana, niin keväällä pitäisi päästä sitten roimimaan taas täydellä tohinalla. Nousujohteista talvea odotellen.

Näkyy reeneis - pitkästä aikaa.

Katse kohti ensi kautta